1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Tiesuolan käyttö on nollakeleillä huipussaan – ympäristölle paras vaihtoehto liian kallis

Lämpötilan vaihtelu nollan molemmin puolin tarkoittaa, että teiden sulanapitoon kuluu runsaasti suolaa. Mikkelin alueella on käytetty puolet talven suolakiintiöstä. Jo ensi talvena käyttöön tulee uusi ympäristöystävällinen aine, kaliumformiaatti.

Etu- ja sivuaurat putsaavat tien. Lopuksi auto ruiskuttaa tien pintaan suolan. Kuva: Maria Bonnor / Yle

Liikennevirasto on tienhoitoluokituksessaan määritellyt ne tieosuudet, jotka pyritään pitämään sulana läpi talven. Mikkelin alueella tähän sulana pidettävien teiden luokkaan kuuluvat valtatiet 5, 13 ja 15, kertoo YIT:n työmaapäällikkö Matti Sihvonen.

– Suolaa aletaan levittää, kun lämpötila pyörii nollan molemmin puolin. Jos sataa märkää lunta, niin suolaa pyritään saamaan lumen alle, ettei se tartu kiinni.

Sihvosen mukaan suolan levittäminen märälle tielle on herättänyt paljon ihmetystä. Kyse on siitä, että suolaus pyritään tekemään ennakoiden jo ennen liukkauden muodostumista.

– Meillä on kelikeskus, joka päivystää näitä keliolosuhteita. He saavat mittaustietoa suoraan tiesääasemien antureista, jonka perusteella tehdään päätöksiä liukkauden torjuntaan lähtemisestä.

Nollan ympärillä pyörinyt lämpötila ja märkä lumi ovat kuluttaneet tämän talven suolakiintiöstä jo puolet.

Kallista kaliumformiaattia käytetään vain pohjavesialueilla

Suolaaminen uhkaa pohjavesiä, eikä suolaa saa levittää miten paljon tahansa. Mikkelin alueella suolakatto on 1800 tonnia talvikaudessa, mikä on Sihvosen mukaan alle Etelä-Suomen suolamäärien. Jos tämä kiintiö eli suolakatto ylitetään, ELY-keskus määrää suolasakon.

Tutkimuksissa perinteiselle tiesuolalle eli natriumkloridille on löydetty ympäristöystävällinen vaihtoehto, kaliumformiaatti. Liikennevirasto kertoo, että kaliumformiaatti hajoaa hiilidioksidiksi pintamaakerroksissa ennen kulkeutumistaan pohjaveteen. Aine on työmaapäällikkö Sihvosellekin tuttu.

– Talveen 2016 lähdetään, niin meilläkin on pätkiä, joissa käytetään kaliumformiaattia. Sitä käytetään jatkossa pohjavesialueilla.

Pohjavesialueita ovat Mikkelin keskustan tuntumassa valtatie 15:en ja 13:en alut sekä Kauriansalmen alue Suomenniemellä.

Toistaiseksi kaliumformiaatin käyttöä rajoittaa sen korkea hinta. Onneksi suolan levitysmenetelmätkin ovat kehittyneet viidentoista vuoden aikana.

– Ennemmin kun levitettiin kuivaa suolaa, niin siitähän ehti 80 prosenttia pöllytä luiskalle ennen kuin se rupesi tehoamaan. Tänä päivänä kuivaa suolaa ei käytetä lainkaan, vaan se on aina kostutettua. Kostutettu jää tien pintaan, se ei leviä suolana luiskalle, Matti Sihvonen sanoo.