Ihmisoikeusprofessori varoittaa: Terrorismilakien tiukentamiset voivat jopa lisätä terrorismia

Ranskan terrorismitapaukset voivat aiheuttaa painetta terrorismilakien tiukentamiseen eri maissa. Ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin varoittaa, että terrorismin käsitteen laajentaminen voi päinvastoin lisätä terrorismia.

Kotimaa
Martin Scheinin
EPA/MARTIAL TREZZINI

Jokainen terroriteko on tragedia. Jokainen terroriteko aiheuttaa surua, ja usein perään tulee viha. Terroritekojen jälkeen herää aina kysymys: "miten näin pääsi käymään"? Usein ratkaisuksi ehdotetaan valvontaa, lakien ja asetusten tiukentamista.

Ihmisoikeusprofessorina European University Institutessa Italiassa työskentelevä Martin Scheinin varoittaa kuitenkin sellaisesta ajattelusta, jossa terrorismin käsitettä laajennetaan terroripelon varjolla. Scheinin painottaa, että terrorismilait eivät missään tapauksessa saisi leimata yksittäisiä ihmisryhmiä.

– Pahimmassa tapauksessa terrorisminvastainen laki kääntyy omaa tarkoitusperäänsä vastaan, jos se ruokkii pelkoja yhteiskunnassa. Se johtaa puolustusreaktioihin. Ne yhteisöt, joita pidetään terrorismille suopeina, kääntyvät sisäänpäin ja tämä voi johtaa radikalisoitumiseen ja pitkän päälle terrorismiin.

Suomessa terrorismilakeja on jo venytetty?

Terrorismin vastainen laki on Suomessa ollut vielä suurelta osin kuollut kirjain. Martin Scheinin sanoo, että esimerkiksi Suomessa on nähty tapaus, jossa terrorismin käsitettä on saatettu venyttää liioitellusti.

Scheinin viittaa joulukuussa annettuun Helsingin käräjäoikeuden tuomioon, jossa neljä syytettyä oli siirtänyt 3 200 euroa Somaliaan. Syytteen mukaan rahoilla oli varustettu ja ruokittu Al-Shabaabin sotilaita. Syytettyjen mukaan rahasiirroissa oli kysymys normaalista avustustyöstä.

Mielestäni on täysin mahdollista, että poliisi ja syyttäjät väen väkisin haluaa saada käyttöä näille terrorismilainsäädännön luomuksille

Martin Scheinin

– Mielestäni on täysin mahdollista, että poliisi ja syyttäjät väen väkisin haluaa saada käyttöä näille terrorismilainsäädännön luomuksille. Näin ollen meillä on nämä oikeusjutut koskien terrorismin rahoittamista ja osallistumista aseellisiin konflikteihin ulkomailla kohdellen sitä terrorismina, Scheinin analysoi suomalaista oikeudenkäyntiä.

Scheinin muistuttaa, että terrorismin pitäisi tarkoittaa erittäin vakavia ja törkeitä rikoksia. On suuri vaara, että sana terrorismi ei tarkoita kohta enää yhtään mitään, kun on luotu ikään kuin kasvava lumipallo terrorismikäsitteen ympärille.

– Jos viranomaiset ovat liian kiinnostuneita siitä, kuka käy missäkin moskeijassa tai halutaan värvätä urkkijoita, jotka käyvät kuuntelemassa sitä mitä moskeijassa puhutaan ja kuka puhuu kenenkin kanssa ja ketkä ovat keskinäisessä yhteydessä… tai jos pukeutumista rajoitetaan sillä perusteella, että ihmisen pitää olla tunnistettavissa ja kaikki tämä liitetään terrorismin torjuntaan, niin ilman muuta ollaan kaltevalla pinnalla ja uskonnonvapaus on vaarassa, Scheinin jatkaa.

Mitä terrorismi on?

Mitä sana terrorismi tarkoittaa, jos tämän termin kanssa pitäisi olla varovainen? Martin Scheinin selvittää, että maailmalla ei ole yhtä yleispätevää terrorismin määritelmää, mutta on olemassa yhteisesti hyväksyttyjä tekstejä. Tällaisia ovat esimerkiksi vuoden 1999 yleissopimus terrorismin rahoittamisesta ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1566. Scheinin jakaa terrorismin karkeasti kahteen osaan:

– Terrorismia on tappava tai törkeä väkivalta niin sanottuja viattomia sivullisia vastaan – siis väestön jäseniä, tavallisia ihmisiä vastaan. Tämä on tärkein osa terrorismin määritelmää. Se myös sisältää panttivankien ottamisen, sillä panttivangin ottaminen on tappouhkaus. Tämä oli osa yksi.

Terrorismin käsite voi myös sisältää panttivankien ottamisen, sillä panttivangin ottaminen on tappouhkaus.

Ennen kaikkea terrorin tarkoituksena on herättää kauhua yleisön keskuudessa

Martin Scheinin

– Ennen kaikkea terrorin tarkoituksena on herättää kauhua yleisön keskuudessa tai pakottaa hallitus tekemään jotakin. Se voi olla vankien vapauttaminen tai vaatimus sotilasjoukkojen pois ulkomailta tai pidättymään jonkun asian tekemisestä.

Toinen osa terrorismin käsitettä sisältää erilaiset poliittiset tai muut vaatimukset.

– Tarkoituksena on herättää kauhua yleisön keskuudessa tai pakottaa hallitus tekemään jotakin. Se voi olla vankien vapauttaminen tai ulkomailla olevien joukkojen pois vetäminen.

Mikä on terrorismia diktatuurissa?

Monet valtiot sanovat käyvänsä sotaa terrorismia vastaan. Useat näistä valtioista ovat diktatuureja. Martin Scheinin pohtii, mikä näissä valtiossa on terroria ja mikä ei? Scheinin sanoo, että perustuslaillisen järjestyksen horjuttaminen ei ole terrorismia.

– Diktatuurisissa maissa perustuslaillista järjetystä tulisi horjuttaa, koska se on diktatuurinen järjestys.

Scheinin korostaa samaan hengenvetoon, että terrorismiin ei aina tarvita uskonnollista tai poliittista tarkoitusperää. Paras tapa terrorismin ehkäisyyn olisi kuitenkin erilaisten ihmisryhmien ja uskontojen integrointi yhteiskuntaan.

– Esimerkiksi naisten ääni tulee paremmin kuuluksi jokaisen uskontokunnan sisälle, kun ei eristetä ja eristäydytä, vaan ollaan toisten kanssa vuorovaikutuksessa, Scheinin päättelee.

Haastattelu on tehty Helsingin yliopistossa järjestetyn terrorismiseminaarin yhteydessä 3.1.2015.

Heidi Rautionmaa