Tutkija: Sotien jälkeisessä Suomessa ei ole tehty yhtäkään terrori-iskua – vai onko?

Terrorismi ja pommiuhat mielletään Suomessa yleensä ulkomaiden asioiksi, eikä sotien jälkeen Suomessa ole tehty yhtäkään terrorismiksi miellettävää iskua. Tämä on kuitenkin tulkinnanvaraista, sanoo terrorismintutkija Leena Malkki.

terrorismi
Turkin suurlähetystö
Helsingissä sijaitsevan Turkin suurlähetystön ulko-ovelle heitettiin polttopulloja syksyllä 2008. Tekijöiden motiivina oli kurdiväestön huono kohtelu Turkissa. Tutkija Leena Malkki mainitsee teon esimerkkinä iskusta, joka olisi ollut mahdollista tulkita terrorismiksi.Yle

Poliittista väkivaltaa, ääriliikkeitä ja terrorismia tutkiva yliopistonlehtori Leena Malkki muistuttaa, että terrorismiksi miellettyjä iskuja ei ole tehty Suomessa sotien jälkeen käytännössä lainkaan.

– Jos ajatellaan 60–70-lukua, jolloin monissa Euroopan maissa nähtiin erilaisia pommi-iskuja ja sieppauksia, taisi Suomessa samaan aikaan radikaalein teko olla Vanhan ylioppilastalon valtauksen yhteydessä tehty ikkunan rikkominen.

Mielikuva Suomesta jonkinlaisena lintukotona korostuu myös kansainvälisissä tilastoissa. Esimerkiksi loppuvuodesta 2014 julkaistussa kansainvälisessä terrorismi-indeksissä Suomi on viimeisellä sijalla pyöreän nollansa kanssa.

Säästeliästä sanankäyttöä

Malkin mukaan terroristi-sanaa on käytetty Suomessa varsin säästeliäästi.

– Jos täällä tapahtuu jotain, se ei ole terroristista, koska Suomessa ei ole terrorismia. Vuosien varrella maassamme on tapahtunut kuitenkin tekoja, jotka olisi ollut mahdollista tulkita terrorismiksi, jos siihen olisi ollut halua.

Esimerkkinä hän mainitsee kuusi ja puoli vuotta sitten Helsingissä Turkin suurlähetystöön tehdyn polttopulloiskun. Viisi nuorta tuomittiin tuhotyöstä ehdolliseen vankeuteen.

Tekijöiden motiivina oli mielenosoitus Turkin harjoittamaa kurdipolitiikkaa ja kurdien kohtelua vastaan.

Myyrmanni ja koulusurmat

Toinen tulkinnanvarainen teko on Malkin mukaan Vantaan Myyrmannissa vuonna 2002 tapahtunut pommi-isku.

Iskussa kuoli seitsemän ihmistä, mukaan lukien tekijä itse, eikä teon varsinainen motiivi koskaan selvinnyt. – Suomessa tekoa käsiteltiin mediassa onnettomuutena, mutta ulkomailla spekuloitiin sillä, onko Suomikin joutunut nyt terrorismin kohteeksi.

– Sitä voi miettiä, minkälaisia tulkintoja teon luonteesta olisi tehty, jos tekijällä olisi ollut kytköksiä vaikkapa äärioikeistoon tai islaminuskoon, Malkki sanoo.

Malkki muistuttaa myös, että Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, joissa on tehty kouluampumisia, jotka ovat kohdistuneet kouluun yhteisönä ja instituutiona. – Koulusurmat eivät ole varsinaisesti poliittista väkivaltaa, mutta joka tapauksessa ne ovat symbolista ja summittaista, yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan kohdistuvaa väkivaltaa.

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien lisäksi Malkki mainitsee maaliskuussa 2013 paljastuneen suunnitelman, jossa tarkoituksena oli iskeä Helsingin yliopiston päärakennukseen.

Iskusuunnitelmassa oli vaikutteita koulusurmien alakulttuurista.

Suomeen liittyy uudenlaisia epävarmuustekijöitä

Helsingin yliopiston Tieteen päivillä lauantaina puhunut Malkki muistuttaa myös Suomen turvallisuutta uhkaavista uudenlaisista epävarmuustekijöistä.

Muutaman viime vuoden aikana suojelupoliisin arvio niin sanottujen terrorismiin liittyvien riskihenkilöiden määrästä on viisinkertaistunut. Samalla Suomessa oleskelevien kontaktit kansainvälisiin terroristijärjestöihin ovat muuttuneet entistä läheisemmäksi.

Erityistä huolta aiheuttavat Syyriaan vierastaistelijoiksi Suomesta lähtevät.

– Mitä he tekevät, kun he palaavat tänne? Tämä on iso kysymys. Osahan on jo palannut.

Myös hiljattain käyty Suomen ensimmäinen terrorismirikkomuksia koskeva oikeudenkäynti osoitti, että suomalaisilla on ollut varsin merkittäviä yhteyksiä al-Shabaab-terroristijärjestöön.