Tutkimus: Kymmenen prosentin säästö sote-kustannuksista realistinen

Tutkijat korostavat, että hyvin asiansa hoitaneita kuntia ei pidä rangaista sote-uudistuksen yhteydessä. Sote-järjestämisalueille pitäisi määritellä tavoite kustannustasosta.

Kotimaa

Ei riitä, että sosiaali- ja terveysalan kustannusten kasvu saadaan pysäytettyä – säästöjen tulee olla todellisia, Aalto-yliopiston tutkijat huomauttavat. Heidän mielestään sote-uudistuksessa pitää määritellä palveluille kustannuskatto, johon kaikkien kuntien on sopeutettava toimintansa.

– Ministeriöiden toimesta puhutaan vain kasvun pienentämisestä, ei sektorin aidosta pienentämisestä, Aalto-yliopiston tutkijat kirjoittavat maanantaina julkaistussa raportissaan.

Sosiaali- ja terveysalan käyttökustannukset ovat kasvaneet 14 viime vuoden aikana 110 prosentilla noin 22,5 miljardiin euroon. Tutkijat huomauttavat, että palveluissa on lisäksi suuria ja selittämättömiä alueellisia kustannuseroja.

Tehokkaita kuntia ei pidä rankaista

Aalto-yliopiston tutkijoiden mielestä kuntia, jotka ovat hoitaneet palvelunsa hyvin ja taloudellisesti, ei pitäisi panna maksamaan kalliiden alueiden kustannuksia. Sote-kustannuksille pitää asettaa yläraja, joka määritellään tehokkaimpien alueiden kustannusten ja kansainvälisen vertailutiedon pohjalta.

Tutkijoiden laskelmien mukaan kaikista tehokkaimmin sote-palvelunsa järjestäneet kunnat käyttävät niihin 3 898 euroa asukasta kohden. 204 kuntaa ylittää tämän tason, ja 120 kuntaa on tällä tasolla tai sitä alempana. Mikäli kustannustasoksi asetettaisiin tehokkaiden kuntien malli, syntyisi kahdeksan prosentin säästö.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä on päästy vielä suurempiin kustannussäästöihin yhdistämällä palvelujen tuotantorakenteet täysin uusiksi kokonaisuuksiksi. Mallin käyttöönotto koko maassa merkitsisi tutkijoiden mukaan noin 12 prosentin eli 2,6 miljardin euron säästöjä.

Muiden otettava mallia tehokkaista

Aalto-yliopiston tutkijoiden mielestä tehokkaimpien alueiden ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri voisivat toimia lähtökohtana sote-järjestämisalueiden käytettävissä olevaa rahamäärää määriteltäessä.

– Siten edellä esitettyjen tarkastelujen valossa noin 10 % säästö nykytasosta on mahdollinen ja realistinen, tutkijat toteavat.

Aalto yliopiston laskentatoimen professori Teemu Malmi ja professori Erkki Vauramo ovat julkaisseet maanantaina tutkimuksensa Sote-sektori tarvitsee poliittisesti asetetut kustannustasotavoitteet.