Lukijat paljastavat teinivuosiensa pukeutumishölmöilyt: "Reidet paleltuivat monta kertaa pakkasilla"

Jos nykynuori kulkee nilkat paljaana kangastennareissa kireimmälläkin pakkasella, on sitä osattu ennenkin. Lukijat kertovat, miltä tuntui pyöräillä talvella iltamiin ohuissa nailonsukissa tai palelluttaa jalkansa 1970-luvun kireissä pillihousuissa.

Osallistu
Teinillä jalassaan tennarit talvella.
Hanna Lumme / Yle

Nykynuori vetää jalkaansa kankaiset, ohuet tennarit, vaikka olisi 20 astetta pakkasta. Teinit perustelevat pukeutumistaan tyyliseikoilla.

Kysyimme Ylen lukijoilta, millaisia muistoja heillä on pukeutumisestaan nuorena ja uhmattiinko silloinkin pakkasta vain, jotta voitiin pukeutua viimeisen huudon mukaan. Moni lukija innostui kertomaan kokemuksistaan.

NimimerkkiEntinen nuori, nykyinen muorikertoo, että 1970-luvun muodin mukaan oli tärkeintä, että farkut olivat kireät. Hänkin sai ruinattua itselleen muotifarkut.

Ne sai jalkaan vain kiemurtelemalla niihin selällään maaten farkkujen ollessa vielä pesun jälkeen kosteat.

Nimimerkki Entinen nuori, nykyinen muori

– Ne sai jalkaan vain kiemurtelemalla niihin selällään maaten farkkujen ollessa vielä pesun jälkeen kosteat. Koulun välitunnilla oli pakko käydä vessassa avaamassa housujen vyötärö ja hengittää seisaallaan seuraavaa oppituntia varten, hän kertoo.

Hän huomauttaa, että farkut jalassa käveleminen oli lähinnä töpöttelyä, sillä kireät housut estivät normaalin liikkumisen.

– Uusia vastaavia en enää ostanut, ja näistäkin farkuista äiti ompeli minulle tilkkuhameen.

Myös nimimerkki Lampun alta innostuu kertomaan muistonsa 70-luvun pillihousuista.

– Reidet paleltuivat monta kertaa pakkasilla, ja muistuttavat nyt vanhemmiten joka talvi tuostakin hullutuksesta.

"Kyllä nuoretkin jossain vaiheessa yleensä alkavat pukeutua kuin ihmiset"

Nyt nuoruudestaan nauttivien tennarimuotia kaikki eivät ymmärrä. NimimerkkiSanakassaranmielestä ainakaan tyylitajulla teinit eivät voi asuvalintojaan perustella.

Reidet paleltuivat monta kertaa pakkasilla, ja muistuttavat nyt vanhemmiten joka talvi tuostakin hullutuksesta.

Nimimerkki Lampun alta

– Näyttää tosi hyvältä lumen valkaisemaa maata vasten, kun aavistuksen märkien kangaskenkien ja liian ylös käännetyn farkunlahkeen paljastama kalpea nilkka vilahtelee, niin kuin ukkovainaalla tohvelin ja virttyneen kalsarinlahkeen välistä huussin nurkalla. Siinä on pukeutumisen mallia 15-vuotiaalle naisenalulle.

– Nuoriso, tai huomattava osa sitä, on aina pukeutunut typerästi, koska nuoret ovat laumasieluja, jotka pukeutuvat lauman ja ns. muodin vaatimusten mukaisesti. He kun ajattelevat, että se on "coolia", kun tai jos joutuu kärsimään turhamaisuutensa vuoksi. Kyllä nuoretkin jossain vaiheessa yleensä alkavat pukeutua kuin ihmiset.

NimimerkkiTears for Fearshuomauttaa, että nuoret ovat aina pukeutuneet, miten tykkäävät, säästä välittämättä.

Yhtä fiksua tämä tennarivillitys. Mitäpä sitä ei imagollisista syistä kärsisi?

Nimimerkki Tears for Fears

– 80-luvulla pipon käyttäminen oli nolointa, mitä teini olisi voinut tehdä. Siispä en käyttänyt pipoa edes 35 asteen pakkasessa. Yhtä fiksua tämä tennarivillitys. Mitäpä sitä ei imagollisista syistä kärsisi?

"Himpulihameessa ja nailoneissa mentiin"

Nimimerkki 1960-luvun muotia intoutuu muistelemaan 50 vuoden takaista nuorisopukeutumista. Hän muistuttaa, että tuolloin nuorten asuvalintoihin vaikuttivat popkulttuuri ja bändit, esimerkiksi The Beatles ja The Renegades.

– Eräänä kuumana kesänä pukeuduttiin pillifarkkuihin, valkoisiin kangastennareihin ja suureen itseneulottuun villapaitaan. Pillifarkkuihin kirjoiteltiin tekstejä ja ommeltiin nahkaisia sydämenkuvia. Päälle vedettiin Rukan sininen tai keltainen sadetakki, hän kertoo.

– Tästä siirryttiin Marimekon aikaan, eli jos kaupasta ei saanut mieleistä päällepantavaa, ostettiin Marimekon kangas ja siitä ommeltiin mittojen mukaan housuja, hameita ja liivihameita, eli erittäin tiukkoja housuja ja lyhyitä hameita. Omaa tyyliä etsittiin luovasti, jee! hän jatkaa.

Kun sitä sitten polkupyörällä mentiin kahdeksan kilometrin päähän Seuraintalolle, oli siinä kestämistä jo 20 asteen pakkasessakin ohuet nailonit jalassa.

Nimimerkki Huoletonta menoa

1950-luvulla nuoruuttaan elänyt kirjoittaa, että tansseihin tai iltamiin piti päästä talvipakkasellakin. Tyylistä ei silti tingitty.

– Ohuen ohuet nailonsukat olivat kovasti huudossa 50-luvulla. Kun sitä sitten polkupyörällä mentiin kahdeksan kilometrin päähän Seuraintalolle, oli siinä kestämistä jo 20 asteen pakkasessakin ohuet nailonit jalassa. No, oltiin sen verran viisaita, että vedettiin paksut villasukat ja "päällyskengät", sellaiset kumikalossit, jalkoihin nailonien päälle matkan ajaksi, nimimerkki Huoletonta menoa sanoo.

Nimimerkki Katjusha kertoo, että nuoruuden asuvalinnat muistaa tarkasti nykyäänkin.

– Polvet, sääret ja reidet paleltuvat edelleenkin hyvin herkästi, kiitos talvisten tanssireissujen nuorena. Himpulihameessa ja nailoneissa mentiin, vaikka jalassa oli talvisaappaat ja alla paksut puolivillahousut. Mutta kun piti olla hienona matkallakin.