Uusi yhdenvertaisuuslaki puree paremmin syrjintään

Vuoden vaihteessa voimaan astunut uusi laki antaa paremmat mahdollisuudet mm. syrjintään puuttumiseen. Lain toteutumisen seuranta kuuluu eduskunnan alaiselle yhdenvertaisuusvaltuutetulle.

Kotimaa
Nuija oikeussalissa tuomarin pöydällä.

Kauan odotettu uusi yhdenvertaisuuslaki astui voimaan 1. tammikuuta. Eduskunta hyväksyi lain aivan loppuvuodesta. Lainmuutos oli yksi niistä asioista, jotka piti saada kuntoon ennen kuin YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimus voidaan ratifioida.

Syrjintätapauksiin erikoistuneen lakimiehen mukaan laki antaa paremmat mahdollisuudet yhdenvertaisuuden ajamiseen ja syrjintään puuttumiseen.

– Jo aiemmin rikoslaissa ollut syrjintärikos edellyttää aika paljon tahallisuutta, mutta yhdenvertaisuuslain kautta meille tulee välineitä puuttua näkymättömämpään syrjintään, mikä välttämättä ei ole tahallista. Aiemmin meillä yhdenvertaisuuslaissa oli jo näitä välineitä, mutta ne koskivat vain työtä ja opiskelua. Nyt se soveltamisala laajenee myös muuhun elämään eli ihan yksityiseen ja julkiseen palveluntarjontaan, kertoo lakimies Jukka Kumpuvuori.

Laki suojelee kaikkia riippumatta siitä, johtuipa syrjintä vammaisuudesta, etnisestä taustasta, sukupuolesta tai sukupuoli-identiteetistä. Syrjinnäksi luetaan nyt myös häirintä.

– Jos vaikkapa viittomakieliset kuurot keskustelevat esimerkiksi elokuvateatterissa ja sinne tullaan sitten sanomaan, että tämä nyt häiritsee muita, ja jos tämmöisellä toiminnalla aiheutetaan tosiasiallisesti halventava tai nöyryyttävä ilmapiiri, niin tällaistä pidetään tämän yhdenvertaisuuslain mukaan syrjintänä, Kumpuvuori sanoo.

Vähemmistövaltuutetusta yhdenvertaisuusvaltuutettu

Syrjintää kokevat voivat vaikuttaa asioihinsa valittamalla yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Yhdenvertaisuusvaltuutetulle voivat kannelle myös järjestöt, joilla on keskeinen rooli myös uudesta laista tiedottamisessa.

– Suurin ongelma tän lain hyödyntämisessä on vähemmistöjen ja syrjityksi tulevien tietotaso ja oma käsitys siitä, mikä on syrjintää. Jos ihmiset edelleen tyytyvät siihen syrjivään kohteluun, ja jättävät asiat sitten viemättä eteenpäin, niin esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole mitään mitä tutkia, Kumpuvuori toteaa.

Syrjintää kokevat voivat nostaa myös siviliikanteen käräjäoikeudessa. Kanteeseen liittyy kuitenkin aina riski, sillä hävitessään kantaja joutuu korvaamaan myös vastapuolen oikeuskulut.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii oikeusministeriön alaisuudessa. Tehtävään on valittu aiemmin vähemmistövaltuutettuna toiminut Eva Biaudet.

Samalla toimintakenttä laajenee. Myös toimintaresurssit kasvavat, vaikkakaan eivät samassa suhteessa. Jukka Kumpuvuori uskoo silti, että uusi laki tulee parantamaan merkittävästi yhdenvertaisuutta, kunhan se ensin vakiintuu.

– Kyllä yhdenvertaisuuslaki on merkittävä ja historiallinen muutos. Luulen, että ajan myötä ihmiset ymmärtävät mistä on kyse ja alkavat sitten hyödyntää lakia omassa elämässään, Kumpuvuori sanoo.

Korjaus: Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävään valittu Eva Biaudet toimi aiemmin vähemmistövaltuutettuna, ei tasa-arvovaltuutettuna. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii oiikeusministeriön alaisuudessa.