"Niitä tuli putkesta ulos pilvin pimein" – sammakoiden talviretki säikäytti Riihimäellä (kuva)

Sammakot ovat heräilleet ihmisten hämmästykseksi muutamilla paikkakunnilla kesken kaiken talvihorroksestaan. Riihimäellä omakotitalon salaojaputkessa talvehtineet sammakot tumpsahtelivat joukoittain pihamaalle etsimään parempia talvehtimispaikkoja.

luonto
Kaksi sammakkoa lumilapiolla
Minna Huuskola

Riihimäen Riutassa asuvat Rekolat ovat kaivaneet pihalleen pienen lammen, jonne virtaa kellarin vierestä salaojaputki. Noin viidentoista sentin syvyydessä kulkevaa putkea pitkin sulamisvedet valuvat pihalampeen.

Eila Rekola ihmetteli kovan pakkasjakson aikana salaojaputken laskukohtaa, joka ei jäätynyt umpeen.

Ensimmäisen jälkeen niitä alkoi tulemaan putkesta ulos pilvin pimein.

Eila Rekola

Viime viikon torstaiaamuna Eila oli lasten kanssa ulkona tuttunsa kanssa, joka huudahti säikähdyksestä. Salaojaputken päästä ulos kömpi sammakko.

– Ensimmäisen jälkeen niitä alkoi tulemaan putkesta ulos pilvin pimein, kertoo Eila Rekola.

– Sammakot olivat aika isoja ja loikkivat aivan pirteinä kuin olisivat voineet alkaa suoraan kutemaan. Lämpötila oli nollan tuntumassa ja sammakot lähtivät liukastelemaan putken suulta jäälle. Me olimme siinä aivan ihmeissämme, että mitä ihmettä tämä on.

Pelastusoperaatio käyntiin

Rekola otti sammakoita lasten kanssa kiinni lumilapiolla, ja he veivät ne läheiseen Vantaanjokeen laskevaan ojaan. Myöhemmin samana iltana Eila lähti ulkoiluttamaan koiriaan ja päätti käydä katsomassa, jos jäälle olisi tullut lisää sammakoita.

– Kun tulin lammelle, näin jälleen kymmeniä sammakoita mönkimässä lammen jäällä ja lumessa. Ajattelin, että kai ne sammakot tietävät minne ovat menossa, ja jätin ne sinne loikkimaan.

Aamulla Eila palasi jälleen lammelle. Kaikki sammakot olivat kadonneet – paitsi yksi, joka oli kiivennyt korkeimman lumikinoksen päälle.

– Menin kurkkaan putkeen ja siellä oli varmasti 20-30 sammakkoa, kertoo Eila Rekola.

Vielä lauantaina ja sunnuntaina sammakoita tuli putkesta ulos. Rekolat auttoivat sammakoita kantamalla niitä ämpärissä lähellä olevaan ojaan.

– Joukossa oli muutamia rupisammakoita ja paljon pienempiä sammakoita. Yllättävän virkeitä sammakot ovat olleet, vaikka pakkastakin oli, Eila Rekola.

Sammakot talviretkellä kerran vuosikymmenessä?

Eila Rekolan havainto useista eri sammakkolajeista ei ole tavatonta. Matelijat ja sammakkoeläimet ovat keskenään aselevossa horrosaikana, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Hämeen aluesihteeri Karri Jutila.

– Kosteissa paikoissa talvehtivien kyidenkin vierestä on löytynyt horroksessa olevia sammakoita. Horroksessa olevat eläimet eivät tarvitse paljoa ravintoa, kertoo Jutila eläinten horrosajasta.

Jutila muistelee kuulleensa vastaavia tarinoita sammakoiden talviretkistä noin kerran vuosikymmenessä.

– Talvehtimispaikan kuivuminen on mahdollisesti saanut sammakot liikkeelle, arvioi Jutila.

Talvehtimispaikan kuivuminen on mahdollisesti saanut sammakot liikkeelle.

Karri Jutila

– Sammakkoeläimet hengittävät ihollaan ja niiden on siksi talvehdittava sulassa vedessä tai ainakin todella kosteassa paikassa, Jutila selittää.

Ennuste talvehtimispaikkaa vaihtaville sammakoille on heikko, sillä suojaväri ei toimi talvella ja pakkanen kohmettaa sammakot nopeasti. Jos haluaa sammakoita auttaa, niitä kannattaa kantaa lähimpään virtaavan veden paikkaan tai lähteeseen.

Sammakon talviherätys voi olla kohtalokas

Jutila arvoi vastaavanlaisten tapahtumien lisääntyvän ilmaston muuttuessa epävakaisemmaksi.

Lämpimät talvet haittaavat hangen ja jään alla talvehtivia eläimiä. Sammakkoeläimet ovat sopeutuneet Pohjolan oloihin niin, että ne talvehtivat noin puolen vuoden ajan.

– Kun sammakkoeläin herää keskellä talvea ja lähtee etsimään uutta talvehtimispaikkaa, kuluvat eläimen keräämät talvienergiavarastot nopeammin kuin horroksessa. Se saattaa johtaa nälkäkuolemaan ennen varsinaista kevättä, kertoo Karri Jutila.

Riihimäen Riutan sammakoiden talviretkestä kertoi ensimmäisenä Aamuposti.