Asiantuntija mahdollisesta Irak-operaatiosta: "Afganistan oli vaarallisempi suomalaissotilaille"

Suomi pohtii osallistumista koulutusoperaatioon Pohjois-Irakissa osana kansainvälistä ISIS:in vastaista koalitiota. Asiantuntijan mukaan Suomella on valmiudet tarjota kaikkea perustason koulutuksesta sotilasjohdon mentorointiin.

Ulkomaat
Yhdysvaltojen johtama koalition ilnaisku Syyrian Kobanessa.
Yhdysvaltojen johtama koalitio on tehnyt ilma-iskuja muun muassa Syyrian Kobanessa, Turkin rajan läheisyydessä. Kuva on otettu viime marraskuussa.Aris Messinis / AFP

Puolustusministeri Carl Haglund vahvistaa Yle uutisille, että Suomi on tekemässä pian päätöksen sotilaskouluttajien lähettämiseksi Irakiin.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta Utva tehnee asiasta päätöksen tammikuun lopulla. Paikalla joukot voisivat ministerin mukaan olla maalis-huhtikuussa.

Tutkija Antti Paronen maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi, että Suomi tässä operaatiossa tarjoaisi koulutusta yleissotilasjohtamiseen ja joukkojen organisointiin liittyvissä asioissa. Loppupeleissä Suomelle annettava tehtävä kuitenkin ratkaisee. Puolustusministeri Haglund on puhunut jalkaväkikoulutuksesta.

– Suomella on kykyä tarjota koulutustukea kaikilla tasoilla, alokkaille ja korkeille upseereille. Malin operaatiossa Suomi on antanut perustavan laatuista sotilaskoulutusta, käytännössä meidän alokaskoulutusta vastaavaa opetusta. Toisaalta jos mennään Afganistaniin, meidän korkea-arvoiset upseerit ovat mentoroineet armeijakunnan henkilöstö- ja esikuntapäälliköitä.

Irakissa Suomen koulutustehtävä olisi todennäköisesti varsin rajattu, koska operaatio on pieni. Puolustusministerin mukaan noin 20-30 kouluttajaa osallistuisi. He liittyisivät Saksan johtamaan koulutusoperaatioon, johon Norja, Ruotsi ja Tanska ovat jo ilmoittautuneet.

Suomalaisjoukot Erbiliin

Joukot sijoittuisivat Irakin kurdialueelle maan pohjoisosaan, missä turvallisuustilanne etenkin tärkeimmän kaupungin Erbilin ympäristössä on varsin hyvä. Suomalaiset kouluttaisivat ainakin kurdien omia Peshmerga-sotilasjoukkoja, jotka taistelevat Isis-terroristijärjestöä vastaan. Joulukuun alussa ulkoministeri Erkki Tuomioja sanoi, että suomalaissotilaat todennäköisesti kouluttaisivat myös Irakin armeijan joukkoja.

– Itse vertaisin tätä Malin koulutusoperaatioon Afrikassa. En usko, että vaara paikan päällä on yhtä merkittävä kuin se oli Afganistanissa muutama vuosi sitten. Tilanteen vaikeutta ei kuitenkaan pidä väheksyä, ja on selvä, että operaatio asettaa sinne mahdollisesti lähetettävät sotilaat jonkinasteiseen vaaraan, sanoo Antti Paronen maanpuolustuskorkeakoulusta.

Yhdysvaltojen johtama koalitio aloitti ilmahyökkäykset Isisiä vastaan Irakissa elokuun alussa, ja vähän myöhemmin Syyriassa. Koalitiossa ovat mukana mm. Iso-Britannia, Ranska, Turkki, Saudi-Arabia ja Qatar.

Tutkija Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta, miksi Suomi harkitsee operaatioon osallistumista?

– Tämä varmasti liittyy siihen, että Suomi haluaa kantaa vastuunsa taistelussa Islamilaiseksi valtioksi itseään kutsuvaa tahoa vastaan. Koalitio on parasta aikaa laajenemassa esimerkiksi Ruotsin osalta.

Olisiko Suomi osa Yhdysvaltojen johtamaa koalitiota?

– Kyllä se vaikutukseltaan tottakai olisi osa sitä. Miten koalitio rakentuu, ja miten sitä johdetaan on tietysti juridinen asia, mutta de facto, siinä missä Isisiin vaikutetaan ilma-aseilla, niin siihen pyritään myös vaikuttamaan kouluttamalla Irakin joukkoja yhä parempaan taistelukykyyn.

Miten Isis:in vastaisen koalition operaatio on tähän mennessä onnistunut?

– Tässä on saatu aktiivisella, pitkäkestoisella ja pitkäjänteisellä ilmaoperaatiolla taitettua Isisin terävintä taistelukärkeä. Tosin sitä ei ole pystytty tuhoamaan. Esimerkiksi yhdysvaltalaiskomentajat ovat sanoneet, että operaatio tulee kestämään vuosia. Lyhyimmät arviot liikkuvat kolmessa vuodessa tästä eteenpäin. Ilma-iskut tuhoavat pelkästään taktisen tason infrastruktuuria, esimerkiksi yksittäisiä ajoneuvoja. Asejärjestelmät, jotka ovat tarkoitettu yhteiskuntien lamauttamiseen, eivät toimi Irakissa ja Syyriassa, koska Isisillä ei ole siellä sellaisia yhteiskuntarakenteita, jotka he lamauttaisivat ja pakottaisivat omaan tahtoonsa. Siinä menee aikaa, kun he joutuvat tuhoamaan yksittäisiä taisteluteknisiä kohteita, toteaa Antti Paronen.