Sunnuntaibrunsseja ja matkustelua – sosiaalinen media muuttaa käsitystämme hyvästä elämästä

Sosiaalisessa mediassa jaetaan ennen kaikkea onnellista elämää: lomakuvia, kertomuksia hauskasta perhearjesta ja kauniita kuvia. Muiden elämien seuraaminen muokkaa käsityksiämme siitä, mitä on hyvä elämä.

Kotimaa
Pullia pellillä.
Eila Haikarainen / Yle

Sunnuntailojumista kavereiden kanssa, lasten synttärijuhlille leipomista ja kuntosalikuvia. Sosiaalinen media kertoo meille, mitä on hyvä elämä. Ääritapauksissa elämää muokataan sen mukaisesti, mikä näyttää sosiaalisessa mediassa hyvältä.

Lähdekritiikki unohtuu helposti

Sosiaalinen media ruokkii ajatusta siitä, että kaikilla menee hyvin. Sosiaalisen median tutkija Matti Mäntymäen mukaan elämän kaunistelu kuuluu pelin henkeen.

– Esimerkiksi Facebookissa harrastetaan aika paljon oman elämän idealisointia: annetaan itsestä huomattavasti parempi kuva kuin mitä se todella on ja jaetaan se, sanoo Matti Mäntymäki.

Facebookissa harrastetaan paljon oman elämän idealisointia.

Matti Mäntymäki

Tutkijan mukaan on luonnollista, että itsestä pyritään antamaan miellyttävä kuva ja useat sosiaalisen median palvelut ovat jopa kehitetty tätä varten. Sen sijaan ongelma on se, miten muut käyttäjät tulkitsevat päivityksiä.

– Ihmisellä on perustavanlaatuinen tarve verrata itseään muihin ihmisiin. Sosiaalinen media on tehnyt vertailun helpoksi. Ongelma on, jos luulee toisten elämän olevan pelkästään lomamatkoja ja onnellista perhearkea. Kun sosiaalista mediaa käytetään jatkuvasti, unohtuu lähdekritiikki helposti, sanoo Mäntymäki.

Kaipuu aitouteen

Suomalaiseen kulttuuriin ei sovi teennäisyys, joten hyvä elämä pyritään esittämään mahdollisimman aidon näköisesti. Tutkija Vilma Lehtinen sanoo, että vaikka lähes kaikki toiminta sosiaalisessa mediassa on jonkinlaista itsensä esittämistä, sitä ei haluta myöntää.

– Varsinkin suomalaisessa kulttuurissa nähdään hirveästi vaivaa, että toiminta ja postaukset näyttävät mahdollisimman aidoilta. Varomme, ettei vaan näytä siltä, että brändäämme itseämme tarkoituksenmukaisesti, sanoo Lehtinen.

Aitouteen ja rehellisyyteen pyrkiminen korostuu esimerkiksi lifestyleblogeissa, joissa elämä näyttää helposti täydelliseltä. Tyylillisiä esikuvia haetaan tietoisesti ja laajemmin kuin aikaisemmin.

– Ihmiset valitsevat tarkasti, ketä arvostetaan, ja kuka saa määritellä hyvän elämän. Bloggaajista tai omasta sosiaalisen median piiristä etsitään kuraattoreja: ihmisiä, joihin luotetaan, sanoo Vilma Lehtinen.

Elämää päivitysten ehdoilla

Oman tarinan rakentaminen sosiaalisessa mediassa on käynnissä koko ajan. Kaikki artikkelit mitä jaamme, postaukset mistä tykkäämme ja kuvat, mihin meidät merkitään, muokkaavat kuvaa meistä. Tutkija Matti Mäntymäen mielestä oman imagon rakentaminen voi olla hyvin suunnitelmallista.

Ihmiset muuttavat käyttäytymistään sen mukaan, mitä he haluavat kertoa verkossa.

Vilma Lehtinen

– Ei ole liioiteltua sanoa, etteivätkö esimerkiksi Instragramissa ihmiset käyttäisi hyväkseen hyvin strategista kommunikaatioita, sanoo Mäntymäki.

Tiedostamisen myötä sosiaalinen media on alkanut vaikuttaa valintoihimme myös verkon ulkopuolella.

– Kollegani havaitsivat tutkimuksissa, että ihmiset muuttavat käyttäytymistään sen mukaan, mitä he haluavat kertoa verkossa. Voidaan ajatella pitää brunssi, jotta saadaan hyviä kuvia tai miettiä mitkä harrastukset ja ilmiöt näyttäisivät sosiaalisessa mediassa kivalta, sanoo Lehtinen.