Rovaniemen krematorio voi nousta valtion lisärahalla

Pohjoisimmat krematoriot ovat nyt Oulussa ja Kajaanissa, ja tuhkausjonot ovat jopa viikkoja. Krematorion rakentaminen Rovaniemelle olisi kuitenkin omaisille ja veronmaksajille liian kallista, sanoo Rovaniemen seurakunnan hallintojohtaja Antti Jääskeläinen. Seurakuntien rahoitusta muutetaan kuitenkin ensi vuonna, ja se voi tuoda Rovaniemelle lisää rahaa.

Kotimaa
Hauta-arkku siirretään polttouuniin.
Yle Keski-Suomi

Hautaustoimen rahoitus on valtion osalta muuttumassa vuonna 2016. Tästä toivotaan pelastusta Rovaniemen krematoriohankkeeseen. Se onkin junnannut paikallaan koko 2010-luvun ajan.

Seurakunnille maksetaan tulevaisuudessa yhteisövero-osuuden sijaan valtionapua. Ainakin Rovaniemen ev.lut. seurakunnan hallintojohtaja näkee, että Rovaniemi on uusjaossa voittajien puolella.

– Näyttäisi siltä, että valtionapu Rovaniemen kohdalla olisi isompi kuin yhteisöveron tuotto. Se tulisi kattamaan hautaustoimen kustannuksia entistä paremmin. Kun saamme tietynlaisen varmuuden siitä, että näin tulee menemään, niin päivitämme omat laskelmamme. Tämän vuoden aikana tullaan päivittämään.

Rakentaminen ja sen valmistelut kestäisivät kolmesta viiteen vuotta, Jääskeläinen sanoo.

Rahoitusmuutos periaatteessa hyväksytty

Valtionvarainministeriöstä kerrotaan, että sekä hallitus että kirkolliskokous ovat jo hyväksyneet rahoitusmuutoksen. Finanssineuvos Elina Pylkkäsen mukaan kyseessä on tosin "kustannusneutraali" siirto, eli lisärahaa ei koko maan pottiin ole tulossa.

Valtionapu sidotaan kuluttajahinta-indeksiin, aiemminhan tulo riippui yritysten maksamista veroista. Mutta vielä ei voi tietää, olisiko yhteisövero-osuuden saaminen ollut sittenkin kannattavampaa.

– Seurakunnat joko hyötyvät tai häviävät muutoksessa, Elina Pylkkänen miettii.

Kuluttajahinta saatava halvemmaksi

Krematorion rakentamista Rovaniemelle on selvitetty vuosina 2009 ja 2013. Se oli myös investointisuunnitelmassa vuosille 2011–2015, Antti Jääskeläinen kertoo. Mutta rakentaminen näyttikin olevan kannattamatonta ja on sitä ainakin nykyisellä rahoituksella.

– Vuoden 2013 selvityksen perusteella krematorion rakentaminen maksaisi Tavivaaraan hieman yli 1,2 miljoonaa euroa. Ja jos YVA-menettelyssä nämä ympäristövaateet osoittautuisivat kovemmaksi, niin investointi olisi 1,7 miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä tuhkaus Rovaniemellä voisi tulla omaisille jopa kalliimmaksi kuin vainajan kuljettaminen Ouluun.

– Kun investointi pitäisi kattaa tuhkausmaksuilla, niin tuhkausmaksut nousevat niin suuriksi, että oletettavaa on, että sitä ei pystyttäisi kattamaan. Se jäisi seurakunnan veronmaksajien, seurakuntalaisten kustannettavaksi.

Oulussa tuhkaus maksaa 270 euroa, Jääskeläinen kertoo.

Jos Rovaniemen krematoriossa maksut olisivat Oulua kalliimmat, Kemi-Tornio-alueella käytettäisiin todennäköisesti halvempaa krematoriota, Jääskeläinen kertoo.

– Samalla hintatasolla meillä pitäisi tuhkauksia olla yli 600 vuodessa. Tällaiseen volyymiin ei ole mitään mahdollisuuksia, Jääskeläinen sanoo.

– Meillähän omia hautauksia on hieman vajaa viisisataa. Varmastikaan niistä kaikki ei tulisi tuhkatuksi. Jos optimistisestikin ajatellaan, niin kolmesataa maksimissaan. Kemi–Tornio-alueelta tulee nykytrendin mukaan 60–70 tuhkattavaa vuodessa.

Tähän asti muut Lapin seurakunnat eivät ole halunneet lähteä yhteistyöhön krematorion saamiseksi Rovaniemelle, Antti Jääskeläinen kertoo.