Tuoreen ortodoksipiispan toisenlainen reitti metropoliitaksi – munkiksi vasta kuukausi sitten

Oulun ortodoksisen hiippakunnan uusi piispa, metropoliitta Elia ei laajan hiippakunnan kilometrejä kavahda. Maailmalla vuosia opintojen ja töiden vuoksi viettänyt uusi piispa kehuu kirkon monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta. Nuhteetonta ja rauhallista elämää elävä piispa kertoo elävänsä kirkkoa varten.

Kotimaa
Arkkimandriitta Elia
Timo Nykyri / Yle

Korkeasti pyhitetty Oulun metropoliitta Elia, Oulun ortodoksisen hiippakunnan uusi piispa, on ensimmäinen Oulussa tehtävään vihitty piispa. Hänet vihittiin tehtäväänsä sunnuntaina.

Tuore piispa sai johdettavakseen 6000 jäsenen hiippakunnan liki puolen Suomen alueella.

– Nuorgam ja Isojoki ovat ne pisteet mitä väliä mennään. Siinä on noin 1130 kilometriä etäisyyttä. Tien päällä tulee oltua ihan varmasti.

Metropoliitta Elia nauttii pohjoisessa melkoista kotikenttäetua.

– Vaasan seurakunta, mistä tulen tähän tehtävään, on osa tätä hiippakuntaa. Olen kotoisin Kaajanista, ja Oulussa minulla on ollut mummola, metropoliitta Elia kertoo taustoistaan.

Ensi töikseen metropoliitta Elia haluaa toimittaa palveluksia ja tutustua seurakuntalaisiin alueensa joka kolkassa. Hän sanoo, että laajalla alueella työntekijät voivat myös olla yksinäisiä ja yksi hänen tehtävistään on pitää huolta työntekijöiden hyvinvoinnista.

– Kalenterissa odottelee jo Sevettijärvi ja Vaasa.

Alueella toimitetaan palveluksia viidellä kielellä.

–Yksi erikoisuus meidän kirkossamme on tänä päivänä maahanmuuttajen suuri osuus. Monikielisyys ja -kulttuurisuus on olennainen osa kirkon elämää.

Maailmalta kirkon tielle

Perinteisesti hiippakunnan johtoon tullaan luostarista, ja piispat ovat yleensä olleet munkkeja. Metropoliitta Elia on sen sijaan tehnyt muun muassa opettajan ja matkaoppaan töitä ennen papinuraansa. Opettajana hän on toiminut luokanopettajana, ruotsin kielikylpyopettajana ja ortodoksisen uskonnon opettajana. Tuore piispa on viettänyt 12 vuotta Suomen ulkopuolella, pääasiassa Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Tšekissä.

Hän lähti opiskelemaan teologiaa, kun hänellä oli jo opettajan tutkinto. Syynä oli halu opettaa myös uskontoa.

Yritän itsekin totutella Elia-nimeen.

Piispa Elia

– Olin aktiivinen seurakuntalainen ja kävin paljon kirkossa. Löysin paikkani sieltä.

Papiksi hänet vihittiin vuonna 2003, munkiksi vasta kuukausi sitten. Sitä ennen hänet tunnettiin nimellä Matti Wallgrén. Munkit kuitenkin luopuvat aiemmasta elämästään, myös nimestään.

– Kun on munkiksi vihitty, vanha ihminen kuolee. Se vanha Matti on nyt syntynyt uudestaan. Yritän itsekin totutella Elia-nimeen.

Uusi nimi tulee pyhän profeetan Elia Tisbeläisen mukaan.

Perheettömän piispan seurana on kaksi kissaa

Ortodoksipiispa ei saa olla naimisissa, hänen täytyy olla perheetön. Piispan pitää elää myös nuhteetonta ja siveellistä elämää.

– Olen 53-vuotias, ja elän kaikin puolin rauhallista elämää. Minä elän kirkkoa varten. Minulla ei ole perhettä, mutta minulla on kaksi kissaa. Tykkään matkustella ja lueskella, metropoliitta kertoo.

Hän kertoo kiertäneensä etenkin Itä-Euroopaa viime aikoina työnsä takia.

– Olen toki kiertänyt Interraililla Länsi-Euroopan neljä kertaa.

Hän sanoo haluavansa olla kirkon kasvot pohjoisessa.

– Piispa on hiippakunnassaan ylin johtaja, mutta haluan olla helposti lähestyttävä ja mukava ihminen. Olen oma itseni ja toivon että se kantaa, metropoliitta Elia toteaa.