Kissoille ja koirille kaavaillaan pakollista tunnistusmerkintää

Valmisteilla olevassa eläinsuojelulain uudistuksessa pohditaan, pitäisikö tunnistusmerkinnästä tehdä pakollinen niin koirille kuin kissoillekin. Kunnat puolestaan saattavat uuden lain myötä joutua vastaamaan myös löytöeläinten kuljetuksesta.

Kotimaa
Kissa löytöeläinkodin häkissä
Pertti Huotari / Yle

Yksistään Kuopion kaupungin ylläpitämään pieneläinsuojaan päätyy vuosittain parisataa kissaa ja koiraa. Tällä hetkellä suojan häkeissä on vain kaksi kissaa, sillä eläinsuojasta vastaavan Arja Hälisen mukaan koirat haetaan yleensä nopeasti takaisin kotiin.

– Jos meille tulee koira, jota ei kysytä kahteen päivään, niin silloin alkavat jo herätyskellot pikkuisen soimaan, että mikäs nyt on vialla, hän sanoo.

Eläimiä on lain mukaan säilytettävä löytöeläinsuojassa vähintään 15 vuorokautta. Sen jälkeen ne voidaan myydä, antaa pois tai lopettaa.

Koiran lopetus tulee yleensä kyseeseen lähinnä aggressiivisten yksilöiden tapauksessa.

– Jos koira puree täällä meitä, niin kyllä sellaista on aika hankala antaa eteenpäin, Arja Hälinen muotoilee.

Lopetuspäätöksen tekee kuitenkin aina eläinlääkäri.

Vuosittain jopa 10 000 löytökissaa

Kissoja on perinteisesti arvostettu koiria vähemmän, ja esimerkiksi Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton mukaan löytöeläinsuojiin päätyy vuosittain jopa 10 000 kissaa. Liitto arvioi, että ainakin saman verran kissoja menehtyy luonnossa tai lopetetaan.

Kissojen arvostuksesta kertoo jotain myös se, että toisin kuin koirilta, löytökissoilta ei yleensä löydy tunnistesirua.

Pakollista tunnistusmerkintää pohditaan

Muutos saattaa kuitenkin olla jo tulossa, sillä maa- ja metsätalousministeriössä on parhaillaan valmisteilla eläinsuojelulain uudistus.Ministeriön kansliapäällikkön Jaana Husu-Kallion mukaan lain valmistelussa on pohdittavana pakollinen tunnistusmerkintä niin koirille kuin kissoillekin.

– Uskoisin, että koirien osalta se ei ole ongelma.

Kissoat ovat sen sijaan hankalampi juttu.

– Niiden kohdalla tilanne on huomattavasti hankalampi myös rahoituksen näkökulmasta, Husu-Kallio myöntää.

Kuopiossa kissoille myös sijaiskoteja

Aivan ongelmaton ei ole myöskään löytöeläimen kuljettaminen. Kuljetus ei ole kunnalle nykyisin lakisääteinen velvollisuus, ja niinpä esimerkiksi löytökissojen sijaiskotina toimivaan kuopiolaiseen yksityiskotiin on jo vuosien ajan haettu maastosta kymmeniä villiintyneitä kissoja omalla kustannuksella.

Kissoja pelastavan Piskis ry:n puheenjohtajan Irja Huttusen mukaan yhdistyksen jäsenet pitävät kissoja kotonaan aina siihen saakka, kunnes niille löytyy uusi koti. Periaatteena on, että kissoja ei lopeteta, ellei eläinlääkäri totea niissä vakavaa sairautta.

– Piskiksen kautta kulki viime vuonna yhteensä 213 kissaa, joista 199 sai uuden kodin, Huttunen kertoo.

Huttusen asunnossa on parhaillaan kymmenen uutta kissaa, jotka puheenjohtaja kävi pyydystämässä lapinlahtelaisesta navetasta.

– Pojat leikkautetaan heti, ja tytöt, jos ne eivät ole tiineenä, leikataan ja jaetaan eri sijaiskoteihin.

– Jos tytöt ovat tiineenä, ne saavat odottaa sijaiskodissa pentunsa ja kasvattaa ne luovutusikään. Muille ruvetaan sen sijaan etsimään uusia koteja.

Huttunen haluaisi velvoittaa löytöeläinsuojat tiedottamaan sinne viedyistä eläimistä paremmin.

– Ihmiset eivät löydä kanavaa, mistä he omaa kissaansa kysyisivät, hän pohtii.

– Vaikka olisi netti, ja vaikka olisi suojalle ilmoitettu, tai vaikka mirri olisi jo siellä suojassa, niin omistaja löytyy hirveän harvoin.

Kuljetus kuntien kontolle?

Maa- ja metsätalousministeriössä puolestaan mietitään parhaillaan, pitäisikö kuntien jatkossa maksaa myös löytöeläinten kuljetus. Ministeriön kansliapäälliköllä Jaana Husu-Kaliolla on asiasta oma mielipide.

– Omasta mielestäni löytöeläinten hoitoon liittyy myös niiden kuljettaminen hoitopaikalle, hän linjaa.

Husu-Kallion mielestä asia olisi helpointa järjestää siten, että kuljetus olisi osa muuta palvelua.

– Palvelu kattaisi eläinten pitämisen määrätyn ajan, siihen liittyvän hoidon ja asianmukaisen kuljetuksen hoitopaikalle.

Ministeriöllä ei ole kuitenkaan vielä linjausta asiasta, vaan sitä odotetaan kesään mennessä. Ajatus on joka tapauksessa se, että maksajana olisi aina viime kädessä eläimen omistaja.

Kuopion kapungin pieneläinsuojan vastaava Arja Hälinen on ministeriön kanssa samoilla linjoilla.

– Eläimen omistaja on lähtökohtaisesti aina vastuussa kuluista. Jos eläimen omistaja löytyy, niin hän vastaa kuluista.