Koe uusi yle.fi

Kotiseuturakkaus ajaa suojelemaan luonnontilaista Päijännettä – rakentamaton ranta on etelässä harvinainen

Kunpa olisimme pääseet aloittamaan 50 vuotta sitten, huokaa Päijänteen Luonnonperintösäätiön asiamies Marjo Kuisma työstään. Varsinkin eteläisellä Päijänteellä rannat on kaavoitettu tiheästi ja luonnontilaisia alueita etsivät suojelijat iloitsevat jokaisesta löydöstä. Päijänteen Luonnonperintösäätiö jatkaa alueen asukkaiden yli sata vuotta sitten Päijätsalo-osuuskuntana aloittamaa työtä.

Luonto ja ympäristö
Asiamies Marjo Kuisma
Tanja Perkkiö / Yle

Päijänteen luonnonarvoja pitää säilyttää koskemattomina tuleville sukupolville, linjaa alueen luonnonarvoja vaaliva säätiö.

Päijänteen Luonnonperintösäätiö etsii luonnonarvoiltaan merkittäviä alueita, hankkii ne omistukseensa ja hakee niille lainmukaisen pysyvän suojelun.

– Tavoite on säilyttää rakentamattomia rantoja sadoiksi vuosiksi, kertoo asiamies Marjo Kuisma.

Päijänteen Luonnonperintösaatiö perustettiin jatkamaan Päijätsalo-osuuskunnan työtä. Päijätsalolaiset halusivat suojella aluettaan jo sata vuotta sitten, ja nykyään silloin perustettu suojelualue on osa Päijänteen kansalllspuistoa, jota hallinnoi Metsähallitus.

Päijänteen Luonnonperintösäätiö tekee yhteistyötä alueen kansallispuistojen kanssa.

– Kun Päijänteen kansallispuistoa seuraa, siellä on suurten kävijämäärien vuoksi luonto koetuksella. Tarvitaan lisää alueita lintujen, muiden eläinten ja ihmisten vuoksi suojeltaviksi. Kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan mökkiin.

Rakentamattomat saaret, metsät ja suot kelpaavat kohteeksi

Päijänteen Luonnonperintösäätiö etsii ensisijaisesti alueita, jotka ovat sen ennestään hankkimien suojelualueiden tuntumassa. Rakentamattomien saarien lisäksi metsät ja ennallistettavat suot ovat mahdollisia kohteita.

– Tarkoituksemme on löytää lisää alueita, jotka voidaan suojella ja tukea niiden virkistys- sekä retkeilykäyttöä, mutta ei rakentaa mitään tukirakenteita. Ehkä jonkun lintukosteikon yhteyteen voisi tulla luontopolku ja lintutorni, kuvaa Marjo Kuisma.

Hehtaarinkin kokoinen rakentamaton saari kelpaa.

Marjo Kuisma

Säätiö rahoittaa toimintansa yksityisin lahjoituksin ja se aikoo kehittää varainhankintaa esimerkiksi merkkipäiväkeräysten sekä testamenttilahjoitusten avulla.

– Kun toiminta alkoi, kohteita oli vaikea löytää. Nyt niitä tarjotaan meille ja toivonkin, että vinkataan ja tarjotaan edelleen. Hehtaarinkin kokoinen rakentamaton saari kelpaa. Ja voi olla talouskäytössäkin osittain olleita alueita, turvesoitakin, listaa asiamies.

Säätiön tavoite on löytää erityisesti maata entisten alueiden läheltä, jolloin ne täydentäsivät verkostoa.

Koskematonta luontoa halutaan säästää jälkipolville

Päijänteen luonnonsuojelu lepää monilla harteilla, koska valtion lisäksi huolta kantavat tavalliset ja vapaa-ajan asukkaat. Yksityiset maaomistajatkin voivat hakea maille suojelua esimerkiksi vapaaehtoisella eteläisen Suomen vanhojen metsien säilyttämiseen tähtäävällä Metso-ohjelmalla.

Jokainen voi suojella itsekin valkoselkätikkaa, jos omistaa rantametsää. Jättää vain sinne riittävästi lahopuita.

Marjo Kuisma

– Kotiseuturakkaus on monella mukana olevalla taustalla. Halutaan, että sitä arvokasta ja koskematomatonta luontoa jää jälkipolvillekin, kun kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan mökkiin, kertoo Kuisma.

Asiamiehellä on itsellään pitkä historia luonnonsuojelun järjestötyön parissa. Erityinen huolenpidon kohde on Päijät-Hämeen maakuntalintu valkoselkätikka, jonka suojelun hyväksi Kuisma on tehnyt työtä jo kahden vuosikymmenen ajan.

– Jokainen voi suojella itsekin valkoselkätikkaa, jos omistaa rantametsää. Jättää vain sinne riittävästi lahopuita. Valkoselkätikka pääsee lentämään rantoja pitkin suojelualueiden välillä ja se sinnittelee näin talvellakin puiden koloista toukkia nakutellen, hymyilee Marjo Kuisma.