Riistan lumijäljet syynissä

Riistan lumijälkien laskenta on käynnistymässä pohjalaismaakunnissa. Laskettavana on mm. rusakon, majavan, piisamin, minkin ja ahman jälkiä. Laskennassa on mukana 25 eläinlajia.

luonto
Luminen metsä
Jari Flinck

Viime talvi oli riistalaskentojen suhteen huono. Syy tähän löytyy kehnosta lumitilanteesta. Tänä talvena tilanne on aivan toinen, lunta on satanut hyvin. Ennen kuin laskennat voivat alkaa, on lumen satamisesta pitänyt kulua vuorokausi. Jos keskiviikon aikana ei lunta tule lisää, voivat riistalaskijat lähteä keräämään havaintoja torstaina.

Riistalaskenta-alue on kolmio hyvästä syystä

Riistan jälkiä lasketaan riistakolmiosta. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka sivut ovat neljä kilometriä pitkiä. Riistasuunnittelija Juha Heikkilä kertoo, että kolmio sijoitetaan perinteiseen metsäalueeseen eikä peltoa saisi olla laskentalinjalla paljonkaan.

Peltoriistan laskentaan on oma kolmionsa. Se on sivuiltaan kaksi kilometriä ja se sijoitetaan peltoalueelle niin, että korkeintaan 30 prosenttia saa olla metsäaluetta, lisää Heikkilä.

Mutta miksi laskenta-alueen muoto on kolmio?

– Voihan se olla mikä vain symmetrinen kuvio, mutta tarkoitus on, että näin laskentaan tulee satunnaisuutta, valaisee Heikkilä.

Talvilaskennan voi hoitaa yksikin henkilö, mutta usein alue jateaan esimerkiksi kolmen laskijan kesken, jotka laskevat oman siivunsa jäljet.

Yli kahdenkymmenen lajin jälkiä lasketaan

Talvilaskennassa on mukana yhteensä 25 lajia. Listalla ovat metsäjänis, rusakko, orava, liito-orava, majava, piisami, susi, kettu, naali, supikoira, karhu, kärppä, lumikko, minkki, hilleri, näätä, ahma, mäyrä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris.

Juha Heikkilän mukaan kaikkia näitä jälkiä voidaan laskennassa oikeastikin löytää, mutta ei kaikkia jokaiselta kolmiolta. Melko harvinaista on myös karhun jälkien löytäminen talvella, sillä karhut uinuvat talviunta.

Poikkeuksiakin tietysti on, karhunkin talviuni voi jostain syystä häiriintyä ja eläin lähteekin liikkeelle. Heikkilällä itselläänkin on kokemusta tästä.

– Kerran Lestijärvellä olen ollut katsomassa, kun metsäkone pisti karhun liikkeelle näin keskitalvella. Seurasimme jälkiä, mutta karhu hukkasi meidät isolle auratulle tielle. Seuraavanä päivänä tuli tieto, että se oli mennyt tietä monta kilometriä ja sitten hyvin salaperäisesti hypännyt metsään, Heikkilä muistelee.

Eläinten määristä ja liikkeistä saadaan laskennassa arvokasta tietoa

Riistalaskennan avulla saadaan monipuolista tietoa itse eläimistä ja niiden määristä. Tämä on apuna metsästäjille mutta myös muille. Juha Heikkilä kertoo, että esimerkiksi jäniksen kannan vaihtelu on suurta eri puolilla pohjalaiskuntia.

– Esimerkiksi Ylistarossa kanta voi olla heikko ja Laihialla taas tilanne voi olla paljon parempi. Tautitilanne vaikuttaa kantoihin selvästi, kertoo Heikkilä.

Laskennat kertovat eläinmäärien vaihtelusta, tautitilanteesta ja metsästyksen vaikutuksesta kantaan.

Korjattu sitaatti 15.1. klo 7.45. Karhu oli liikkeellä Lestijärvellä.