Rikosoikeuden professori: "Nykymaailmassa on aika vähän sijaa säännökselle uskonrauhan rikkomisesta"

Millainen uskonnollinen pilkka johtaisi Suomessa syytteeseen, on rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mielestä avoin kysymys. Herkästi Suomessa ei uskonrauhan rikkomisesta syytteitä nosteta. Professori itse on sitä mieltä, että symboliset asiat eivät nykymaailmassa rikosoikeudellista suojaa entiseen tapaan tarvitse. Satoja vuosia jumalanpilkkalait olivat rikoslain ydintä.

Kotimaa
Kimmo Nuotio.
Yle

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio sanoo, että Suomessa korostetaan pitkälti sananvapautta. Silti uskonnollisen yhdyskunnan pyhänä pitämän asian räävitön käsittely voi kuulua uskonrauhan rikkomista koskevan säännöksen piiriin.

Säännöksen nojalla uskonnollisen yhdyskunnan pyhänä pitämän julkinen häpäisy ja herjaaminen on rangaistavaa, ja kysymys on professorin mukaan siitä, kuinka paljon sanavapauden käyttöön liittyvät näkökohdat kaventavat säännöksen soveltamisalaa.

– Tässä tasapainotellaan näiden kahden intressin välissä, ja itse kyllä kuulun heihin, jotka näkevät nykymaailmassa aika vähän sijaa säännökselle uskonrauhan rikkomisesta.

Aikanaan jumalanpilkkapykälät ovat olleet rikoslain ydintä satoja vuosia. Euroopassa hyvin monessa maassa säännökset on kumottu, ja Pohjoismaista Suomi on ainoa, joka yhä soveltaa julkiseen pilkkaamiseen pykälää uskonrauhan rikkomisesta.

Millainen pilkka sitten johtaisi Suomessa syytteeseen, on professorin mielestä avoin kysymys. Herkästi Suomessa ei uskonrauhan rikkomisesta syytteitä nosteta. Sen voi päätellä siitäkin, että Suomessa ei nostettu syytteitä, vaikka tiedotusvälineet vuosia sitten esittelivät tanskalaisen Jyllands-Postenin pilkkakuvia profeetta Muhammedista.

– On vaikea sanoa, missä kynnys voisi olla.

Professori sanoo, että kiinnostavaa on se, mitä kuvitellaan tapahtuvaksi, jos säännöstä ei olisi. Kiihotus kansanryhmää vastaan on säädetty rikoslaissa rangaistavaksi teoksi, ja se tavoittaa paljon tätä samaa sisältöä, sanoo professori.

– Suuressa osassa Eurooppaa luotetaan siihen, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan -lainsäädäntö riittää hoitamaan suojan tarpeen.

Professori ymmärtää, että vanhastaan on ollut tarve suojata uskonnolliset tunteet. Yhteiskuntajärjestys tuskin kuitenkaan romahtaisi, jos nykyihmisen uskonnollisia tunteita loukataan, hän arvioi. Asioiden symbolisen suojan tarve on vähentynyt.

– Ihmiset uskovat yhtä lailla kuin ennenkin, mutta kykenemme erottamaan henkilökohtaisen uskon ja julkisen keskustelun toisistaan.