Suomessa todetaan vuosittain korkeintaan satakunta denguekuumetapausta. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä niitä on vuodessa 1–5. Kehitys ei noudattele matkustamisinnon nousua. Infektiolääkäri Marko Rahkonen pitää selityksenä alidiagnosointia:
– Taudinkuva vaihtelee: osa on niin lieväoireisia, etteivät he edes hakeudu hoitoon. Vain hankalimmat päätyvät diagnoosivaiheeseen.
Rahkonen uskoo monen sairastavan matkalla napatun denguekuumetaudin jonakin muuna. Oireiltaan tauti muistuttaa kausi-influenssaa, tosin ilman hengitystieoireita: siihen voi kuulua esimerkiksi korkeaa kuumetta, päänsärkyä ja lihaskipuja.
Dengue myös hoituu usein kotona. Jos kuvaan kuuluu pahoja vatsaoireita tai potilas on päässyt kuivumaan, voi joutua munuaisvaurioiden välttämiseksi viettämään jonkin aikaa tiputuksessa.
Epidemioita viime vuosina Euroopassakin
Dengue tuodaanterveyskirjaston mukaan (siirryt toiseen palveluun)yleensä trooppisilta alueilta, esimerkiksi Thaimaasta tai Etelä-Amerikasta. Tällä vuosikymmenellä epidemioita on kuitenkin ollut jo sekä Etelä-Ranskassa, Kroatiassa että Madeiralla.
Kuumetta levittävät hyttyset. Ihmisestä ihmiseen se ei tartu. Infektiolääkäri Marko Rahkonen muistuttaakin, että suojautuminen hyönteisten matkalla on olennaista taudin välttelyssä.
– Niiltä on helppo suojautua: muistaa riittävän peittävän vaatetuksen ja karkotteet. Aamuvarhaisella ja iltahämärässä pitää varoa erityisesti, mutta piston voi saada päiväsaikaankin.
Rahkonen sanoo, ettei erityisempiä karkotteita tarvitse pakata mukaan, vaan kotimaassa käytössä olevat aineet kelpaavat myös lämpimämpien seutujen hyttysten häätöön.