Koe uusi yle.fi

Kotiseudusta ja säästä on helppo puhua vieraallekin

Synnyinseudun lisäksi kotiseuduksi voi tuntea myös asuinpaikkakunnan tai jopa vapaa-ajanviettopaikan. Uuden paikkakunnan kotiseuturakkautta kannattaa rakentaa tietoisesti.

kulttuuri
Vaaramaisemaa Sotkamon Naapurinvaaralta kuvattuna.
Kaisu Jansson / Yle

Kotiseudulla on merkitystä identiteettiin. Kotiseutu on helppo keskustelunaihe, se on kuin puhuisi säästä. Kaksi toisilleen vierasta ihmistä ottavat helposti esiin sen mistä he ovat kotoisin. Tähän on törmännyt myös kotiseutuasioiden ammattilainen toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo Suomen kotiseutuliitosta.

Kotiseutu voidaan ymmärtää kahdella eri tavalla: se voi olla synnyinseutu tai nykyinen asuinympäristö. Nämä kaksi erilaista kotiseutukäsitettä muodostuvat eri näkökulmista.

– Synnyinseudusta meillä on tarinoita ja historiaa, joka kytkeytyy siihen yhteisöön jonka kanssa on eletty ja asuttu. Tällöin siitä muodostuu tunne-elementtejä, nostalgiaa ja muistoja, sanoo Riitta Vanhatalo.

Kun asuinympäristö koetaan kotiseutuna, niin silloin vaikuttavia tekijöitä ovat paikan viihtyvyys, palvelujen saatavuus, harrastusmahdollisuudet sekä se löytyykö sieltä kauniita ja virkistäviä paikkoja.

– Tällöin voi olla kyseessä myös vapaa-ajanpaikka, joka liittyy rentoutumiseen ja sillä on omat merkityksensä. Tällöin puhutaan monipaikkaisesta kotiseudusta, kertoo Vanhatalo.

Tietoista suhteen rakentamista

Ihminen juurruttaa itsensä helposti lapsuudenaikaiseen asuinympäristöön, jossa koulut on käyty, siellä on myös kaverit ja läheiset ihmiset. Tällainen paikka säilyy läheisenä ikuisesti ja tulee mieleen ensimmäisenä, kun kyse on kotiseudusta.

Kotiutuminen on kuin ihmissuhde, se tapahtuu pikkuhiljaa.

Riitta Vanhatalo

Työ ja työn perässä muuttaminen näyttelee elämässä suurta roolia. Asuinpaikkakuntaa ei aina voi itse valita. Tällöin kannattaa tutustua lähemmin uuden paikkakunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin, kulttuuriin, historiaa ja vaikka naapureihin. Riitta Vanhatalon mielestä suhdetta uuteen paikkakuntaan kannattaa rakentaa tietoisesti. Tämä parantaa samalla elämänlaatua.

– Se vaatii vaivannäköä eikä kotiutuminen välttämättä tapahdu hetkessä. Se on kuin ihmissuhde, se tapahtuu pikkuhiljaa.

Some lievittää koti-ikävää

Koti-ikävän lievittämiseen on nykyaikana monia mahdollisuuksia. Yksi tällainen on sosiaalinen media ja sinne perustetut kotiseutuun liittyvät ryhmät. Sosiaalinen media tarjoaa hyvät mahdollisuudet pienimuotoiseen historian tallentamiseen.

– Kun jaetaan vanhoja valokuvia ja muistellaan keitä on kuvissa ja mitä tarinoita liittyy niihin. Kuulin, että yhdellä tällaisella ryhmällä on erilaisia teemoja, esimerkiksi kerätään kuvia paikkakunnan kouluista tai vaikka silloista. Siihen olen törmännyt, että luokkakuvat ovat yleisimpiä mitä jaetaan. Nämä Facebook-ryhmät ovat tehneet näkyväksi sen miten tärkeää paikkakuntaan liittyvä suhde meille lopulta onkaan, sanoo Riitta Vanhatalo Suomen kotiseutuliitosta.