SAK:n Matti Huutola esittää suurta työttömyyskassojen fuusiota

SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola (vas.) esittää SAK:laisten työttömyyskassojen fuusioimista. Nykyistä suuremmat kassat kestäisivät paremmin suurtyöttömyyden maksutaakan.

talous
Matti Huutola
SAK:n järjestöjohtaja Matti HuutolaSauli Antikainen / Yle

SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola (vas.) korvaisi Suomessa nykyisin toimivat 29 työttömyyskassaa toimialakohtaisilla kassoilla. Huutolan mallissa kassoista tulisi taloudellisesti vahvempia ja lukumäärä putoaisi ainakin puoleen nykyisestä. Teollisuudella, palveluilla, julkisella sektorilla ja kuljetusalalla olisivat kullakin omat kassansa.

– Minusta se on luonteva kehitys ja uskon näin tapahtuvan jo aivan lähivuosina.

Meneillään oleva taantuma on jo ehtinyt yllättää osan työttömyyskassoista. Suomessa toimivista 29 työttömyyskassasta 17 on joutunut nostamaan jäsenmaksuaan vuoden alusta. Maksuja on ruuvattu ylöspäin myös perinteisesti pienen työttömyyden kassoissa.

– Jos ei taloudessa tapahdu käännettä parempaan voi sama olla edessä myös ensi vuonna, korkeasti koulutettujen Akavalaisen IAET:n kassanjohtaja Aleksei Solovjew tuskailee.

– Syynä on yksinkertaisesti työttömyyden ja korvausmenojen nousu, Solovjew täsmentää.

Iso kassa kestää maksutaakan paremmin

SAK:n varapuheenjohtajan Matti Huutolan mielestä kassojen yhdistämistä puoltaa myös työmarkkinoilla myllertävä muutos.

– Uusia sopimuskenttiä syntyy. Meille tulee kasvavassa määrin monimuotoisia ja epätyypillisiä työsuhteita.

– Esimerkiksi kausityöttömyyden riski olisi järkevää panna nykyistä suurempien kassojen harteille.

– Aloilla, joilla on enemmän työttömyyttä on myös korkeammat kassojen jäsenmaksut. Tasaamalla riskejä suurempien toimialakohtaisten kassojen kautta järjestelmä olisi myös nykyistä solidaarisempi työntekijöille.

Toimintaa yli keskusjärjestörajojen

Palkansaajapuolen keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK rakentavat parhaillaan uutta yhteistä palkansaajakeskusjärjestöä. Uuden keskusjärjestön on määrä saada lähtölaukauksensa perjantaina. Uusi keskusjärjestö on Huutolan mukaan luonteva suunnannäyttäjä tässäkin.

– Pakottaa puhumaan myös liittojen fuusioista ja tämä säteilee kassojen kenttään. Suoraa vaikutusta keskusjärjestöllä ei Suomen kassajärjestelmään kuitenkaan ole.

Posti- ja logistiikka-alan unionissa Huutolan kaavailemaa liikehdintää pidetään tervetulleena. Elintarviketyöläiset ovat varauksellisempia.

– Pidän tätä järkevänä. Kassat saisivat leveämmät hartiat ja maksukyky paranisi, Posti- ja logistiikka-alan järjestötoimitsija Juha Jaatinen sanoo.

– Yhdistymisiä nähdään, mutta ei ehkä kuitenkaan siinä määrin kuin uuden palkansaajakeskusjärjestön voisi ajatella tuovan tullessaan, Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan johtaja Jenni Korkeaoja pohtii.

– Toimin keskisuuren kassan johdossa, mutta olen sitä mieltä, että pienetkin kassat pystyvät palvelun tarjoamaan. Ei suuri aina ole kaunista, en kannata fuusioita, Korkeaoja lisää.

Työttömyyskassat hoitavat ansiosidonnaista työttömyysturvaa yhdessä valtion ja työttömyysvakuutusrahaston kanssa. Työttömyyskassojen osuus ansiopäivärahasta on noin 5,5 prosenttia. Työttömyyskassoja valvovan Finanssivalvonnan mukaan työntekijän asema on hyvin turvattu, vaikka kassoissa kuohuisi.

– Aika turvattu on kassojen jäsenten asema. Siinäkin tapauksessa, että kassoilla olisi ongelmia, kassat voivat kääntyä tukikassan puoleen ja lopulta on käytettävissä valtion lisäosuus, Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Marko Aarnio kertoo.

– Mitään suuria ongelmiakaan ei nyt ole nähtävissä, Aarnio jatkaa.