Ilmaiskalenterit katoavat, kun yritykset hakevat säästöjä

Yhä useampi hakee oman kalenterinsa kaupasta, kun yritysten kustannussäästöt syövät budjeteista asiakkaille jaettavat ilmaiskalenterit.

Kotimaa
Olga Rönkä etsi itselleeen kalenteria.
Jenna Roivas / Yle

Monen yrityksen säästölistalla on paperisen kalenterin painattamisesta luopuminen. Vaikka asiakkaita ei enää entiseen malliin muisteta ilmaiskalentereilla, Suomessa painetaan yhä vuosittain noin 14 miljoonaa erilaista paperikalenteria.

– Kaiken kaikkiaan paperikalentereiden kokonaismäärä jäänee tänä vuonna 1–2 miljoonaa pienemmäksi kuin aikaisempina vuosina, kertoo Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala.

Hänen mukaansa erilaisia kalentereiden tekijöitä on kyllä Suomessa yhtä paljon kuin ennenkin, mutta painosmäärät ovat laskeneet.

Levikkien laskiessa myös kalenterien painosmäärät ovat laskeneet. Joissain tapauksissa lehdet ovat kokonaan päätyneet luopumaan asiakkaille lähetettävistä ilmaisista kalentereista.

Minna Saarelma-Paukkala

– Mukana on esimerkiksi isoja lehtitaloja, jotka ovat perinteisesti lähettäneet lukijoilleen ilmaisia kalentereita. Levikkien laskiessa myös kalenterien painosmäärät ovat laskeneet, ja joissain tapauksissa lehdet ovat kokonaan päätyneet luopumaan asiakkaille lähetettävistä ilmaisista kalentereista, Minna Saarelma-Paukkala selvittää.

Ilmaisia kalentereita jaetaan Minna Saarelma-Paukkalan mukaan edelleen esimerkiksi suurten jäte- tai energiayhtiön asiakkaille sekä joidenkin kauppaliikkeiden kanta-asiakkaille. Moni ammattiliitto on perinteisesti muistanut jäsenistöään ilmaiskalenterilla, mutta nyt nekin ovat hieman vähentäneet kalenterijakeluaan.

– Jonkin verran siinäkin on hiipumista, Saarelma-Paukkala sanoo.

Tulematta jäänyt ilmaiskalenteri pakottaa kalenterikaupoille

Turun Sanomat päätti tänä vuonna yhden perinteensä: tilaajat eivät ole enää saaneet ilmaiskalenteria vuodelle 2015. Turun Akateemisen kirjakaupan myyjä Hanna Virtomaa kertoo, että moni asiakas on kertonut tulleensa kalenteriostoksille nimenomaan sen takia.

– Kyllähän se todella hyvin meillä asiakaskunnassa näkyy, ettei Turun Sanomat ole tänä vuonna kalenteria lähettänyt. Moni asiakas haluaisi käyttää samanlaista kalenteria vuodesta toiseen ja nyt he ovat olleet sitten ihmeissään, että mistä semmoisen Turun Sanomien kalenterin veroisen kalenterin löytäisi, Virtomaa kertoo.

Seija Loisa päätyi tutkimaan Akateemisen kirjakaupan kalenterihyllyä, koska posti oli jättänyt tuomatta kalenterin lehtitilauksen kylkiäisenä.

– Kyllä täältä varmaan löytyy joku korvaava vaihtoehto, mutta kyllä minä silti kaipaan sitä Turun Sanomien kalenteria. Se oli vaan paras vaihtoehto! Loisa naurahtaa.

Nämä täällä kaupan hyllyllä on jotenkin liian fiinejä.

Seija Loisa

Valinnanvaraa on, mutta etsintä tuntuu silti vähän epätoivoiselta.

– Nämä täällä kaupan hyllyllä on jotenkin liian fiinejä. Ei sen tarvitsisi olla niin hieno. Pääasia on, että kalenterissa on riittävästi tilaa kirjoittamiselle joka päivän kohdalla. Se Turun Sanomien kalenteri oli vaan niin kompakti paketti ja aina näkyvillä siinä kotona keittiössä, Loisa surkuttelee.

Aika halpa markkinointiväline

Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala ymmärtää yritysten kustannussäästöjä, mutta muistuttaa, että kalenteri on kuitenkin aika pieni hinta asiakastyytyväisyydestä.

Kalenteri on erinomainen tapa sitouttaa omaa asiakaskuntaa.

Minna Saarelma-Paukkala

– Kalenteri on erinomainen tapa sitouttaa omaa asiakaskuntaa. Moni ihminen käyttää kalenteria joka päivä ja juuri siitä syystä se on tehokas, jokapäiväinen muistuttaja kalenterin antajasta sen saajalle, hän muotoilee.

Seija Loisa haluaa lähettää terveisiä lehtitalolle.

– Kalenteri takaisin! Siinä on minun viestini! hän parkaisee nauraen.