Väestöliiton lääkäri: Jopa puolet laitosnuorista kohtaa seksuaalista väkivaltaa

Väestöliiton lääkärin mukaan laitoksessa asuva nuori joutuu ikätovereitaan todennäköisemmin seksuaalisen väkivallan uhriksi. Edes muutto laitokseen ei aina poista väkivallan uhkaa, sillä nuoret eivät osaa suojella itseään eikä työntekijöiden koulutus aina riitä ratkomaan ongelmia.

Kotimaa
Hyväksikäyttö alkaa usein luottamuksellisen suhteen luomisella. Nuorta lahjotaan ensin ilmaisella tupakalla, alkoholilla ja merkkivaatteilla.
YLE

Laitoksessa asuva nuori kohtaa ikätovereitaan todennäköisemmin seksuaalista väkivaltaa, kaltoinkohtelua ja hyväksikäyttöä. Väestöliiton nuorisolääkäri Miila Halonen arvioi, että jopa puolet laitosnuorista on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Kyse ei ole marginaaliryhmän pienestä ongelmasta, sillä yli 10 000 suomalaista lasta ja nuorta asuu laitoksissa. Valtakunnallista tutkimustietoa ilmiöstä ei kuitenkaan ole.

– Oma kokemukseni on, että seksuaalisen väkivallan kokemukset ovat huomattavasti yleisempiä laitosnuorten keskuudessa kuin muiden samanikäisten joukossa. En usko paljon valehtelevani, jos sanon, että puolella näistä nuorista on seksuaalisen väkivallan kokemuksia. Sijoitettuina on paljon myös aivan pieniä lapsia, joilla näitä kokemuksia ei onneksi ole, mutta iän myötä seksuaalisen väkivallan riski kasvaa.

Laitossijoituksen on usein tarkoitus suojella nuorta. Halosen mukaan tämä ei kuitenkaan toteudu seksuaalisen väkivallan kohdalla.

– Nuoret kertovat, että huostaanoton ja sijoittamisen jälkeenkin he ovat riskissä joutua näihin tilanteisiin. Kaltoinkohtelua voi tapahtua kotiloman tai muun luvallisen poissaolon aikana tai sitten hatkareissuilla.

Halosen mukaan laitosnuorelta puuttuu usein taito tunnistaa uhkaavia tilanteita ja kyky suojella itseään. Tämä on yksi syy siihen, että he muita ikätovereitaan herkemmin seksuaalisen väkivallan uhreiksi.

– Taidot eivät putoa tyhjästä sen myötä, että lapsi tai nuori sijoitetaan laitokseen. Ne ovat taitoja, joita pitäisi opettaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nuori osaa tunnistaa vaaran, poistua tilanteesta ja kertoa turvalliselle aikuiselle, mitä on tapahtunut. Turvallisista rajoista pitäisi myös pitää huolta siellä laitoksen arjessa, jotta riskitilanteisiin ei joutuisi niin helposti.

Laitosten työntekijät avuttomia

Väestöliiton lääkärin mukaan laitosten työntekijöiden on vaikea kohdata tilanteita ja puuttua ongelmiin, koska esimerkiksi sosiaali- ja nuorisoalojen peruskoulutuksissa ei opeteta seksuaalikasvatusta lainkaan.

– Ammattilaisten omin sanoin he ovat avuttomia nuorten ongelmien kanssa. Kyseessä on huomattava ongelma. Nuoruusiän yksi keskeisin kehitystehtävä on seksuaalisen minän löytäminen. Jos sen tukemiseen ei löydy ammattilaislta keinoja, jää yksi keskeinen osa-alue nuoruusiästä kattamatta. Toivon, että tulevaisuudessa asiat katettaisiin paremmin peruskoulutuksessa.

Peruskoulussa seksuaalikasvatus on pakollista, mutta laitosnuorten kohdalla perinteinen luennoiminen ja ehkäisysaarna eivät riitä. Halosen mukaan nuoriin puree parhaiten sellainen opetus, jossa pääsee itse eläytymään tarinaan.

– Ei ole samantekevää, miten nuorille annetaan tietoa. Nuoret toivovat sitä, että saisivat itse eläytyä kertomukseen turvallisen välimatkan päästä esimerkiksi teatterin, elokuvan, valokuvan tai kirjoittamisen keinoin.

Halosen mukaan seksuaalikasvatukseen panostamisen hyödyt ovat kiistattomia.

– Se, että nuori oppii pitämään itsestään huolta niinkin arkisesti kuin käyttämällä ehkäisyä, tuottaa hyvää pitkällä aikajänteellä. Pystymme ehkäisemään teiniraskauksia, abortteja, seksitauteja ja myös paljon pahaa mieltä ja turhautumista.

Aikuisen arvostus turvaa nuoren kasvun

Halosen mukaan laitoksissa asuvien nuorten ongelmien taustalla on usein rankkoja kokemuksia siitä, että aikuiset eivät välitä eivätkä arvosta nuorta. Terveen seksuaalisuuden opettelu puolestaan vaatii sen, että nuori arvostaa itseään ja muita. Lääkärin mukaan tämä pitäisi ottaa lastensuojelussa tosissaan.

– Arvokkuuden kokemuksen rakentaminen on varmasti yksi keskeisimpiä lastensuojelun tehtäviä. Se ei tapahdu hetkessä, koska nuorilla on taustalla vuosia raskaita kokemuksia. Ihan yhtä pitkän aikaa vie, että saadaan niitä korjaavia kokemuksia.

Korjaaminen alkaa pienestä.

– Liikkeelle lähdetään niinkin arkisista asioista kuin aikuisten läsnäolosta. Siitä, että lähellä on aikuinen, joka katsoo arvostavasti ja kuuntelee nuorta ja antaa arvoa nuoren mielipiteille ja kokemuksille.

Kaikesta huolimatta lääkäri uskoo valoisampaan tulevaisuuteen. Halosen mukaan pientä parannusta on jo ilmassa. Työtä sen eteen on tehty vuodesta 2010.

Väestöliitto on kehittänyt laitosnuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille koulutusta ja tarjonnut mm. pop up -vastaanottoja nuorisokodissa Espoossa sekä kahdessa koulukodissa, Vuorelassa ja Harvialassa. Tänä vuonna pilottia on tarkoitus laajentaa myös Etelä-Suomen ulkopuolelle esimerkiksi Oulun seudulle.

– Tänä päivänä ammattilaiset tiedostavat omat puutteensa. Laitoksista hakeudutaan paljon täydennyskoulutuksiin, Halonen sanoo.