Maailma on parempi paikka kuin uskoitkaan

Tiesitkö, että absoluuttisessa köyhyydessä eli alle euron päivätuloilla elävien osuus on pudonnut maailmassa puoleen? Tai että kehitysmaissakin jo 90 prosenttia lapsista aloittaa koulun?

Ulkomaat
Kaivoa kaivetaan Nepalissa.
Bhusan Bahadur Gurung kaivaa 11 metriä syvää kaivoa Kathmandussa, Nepalissa. Puhdasta vettä on saatu yli kahden miljardin ihmisen saataville viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.Narendra Shrestha / EPA

Jos et tiennyt, kuulut suomalaisten enemmistöön. Ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä tuoreesta tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun) käy ilmi se, että enemmistö suomalaisista uskoo kehityksen kulkeneen huonoon suuntaan. Kolme neljästä suomalaisesta uskoo köyhien määrän lisääntyneen, vaikka äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus on vähentynyt vuodesta 1990 vuoteen 2010 noin 700 miljoonalla ihmisellä.

Samoin suomalaiset arvioivat todellista vähäisemmäksi lasten koulun aloituksen, naisten kouluun pääsyn ja ehkäisyn saatavuuden sekä sen, monellako on käytössään puhdasta vettä. Lapsikuolleisuus arvioidaan todellista isommaksi.

YK:n huippukokous päätti syyskuussa 2000 kahdeksan kohdan listasta, niin kutsutuista vuosituhattavoitteista, joilla pyritään tekemään maailmasta parempi paikka. Tavoitteet piti saavuttaa tähän vuoteen mennessä ja vaikka kaikkea ei olekaan saavutettu, merkittävää kehitystä on tapahtunut. Syyskuussa on tarkoitus sopia uusista tavoitteista kehityksen vauhdittamiseksi.

Äärimmäinen köyhyys on puolittunut

Köyhyyttä mitataan vuosituhattavoitteissa absoluuttisella mittarilla eli äärimmäisessä köyhyydessä eläviksi tulkitaan ihmiset, joilla on elämiseen käytettävissä alle euro päivässä. Tavoite eli äärimmäisen köyhyyden puolittaminen verrattuna vuoteen 1990 on onnistunut, ja jopa viisi vuotta etuajassa.

Äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus kehitysmaiden västöstä on laskenut 47 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2010. Määrällisesti puhutaan 700 miljoonasta köyhästä vähemmän, mutta edelleen absoluuttisesta köyhyydestä kärsii maailmassa 1,2 miljardia ihmistä.

Aliravitsemuksesta kärsivien osuus piti vuosituhattavoitteissa puolittaa, mutta vielä olisi matkaa: aliravittujen osuus on laskenut 23,2 prosentista 14,9 prosenttiin. Yhä noin joka kahdeksas ihminen maailmassa on aliravittu, lapsista jopa joka kuudes.

Unelma työttömyyden poistamisesta on karannut viime vuosien kansainvälisen talouskriisin vuoksi kauemmas, ja työttömyys koettelee erityisesti nuoria.

90 prosenttia lapsista aloittaa peruskoulun

Toinen vuosituhattavoite eli peruskoulutuksen antaminen kaikille maailman lapsille on jäämässä vajaaksi. Koulun aloittaa 90 prosenttia lapsista, mutta koulunkäynti loppuu 25 prosentilla ennen aikojaan. Kokonaan koulutuksen ulkopuolella olevien määrä on laskenut tällä vuosituhannella 102 miljoonasta 58 miljoonaan.

Lukutaito on lisääntynyt nopeimmin Pohjois-Afrikassa (68 prosenttia vuonna 1990, 89 prosenttia vuonna 2011) ja Etelä-Aasiassa (60 prosentista 81 prosenttiin).

Pakistanilaistytöt koulussa.
Pakistanilaistytöt koulussa Nobelin rauhanpalkinnon saajan, Malala Yousafzain kotikaupungissa Mingorassa.Bilawal Arbab / EPA

Tytötkin pääsevät peruskouluun

Vaikka tyttöjen koulutusmahdollisuudet ovat yhä heikommat kuin poikien ja isoja alueellisia eroja on olemassa, kokonaisuudessaan peruskouluun pääsee lähes yhtä moni tyttö kuin poikakin. Jopa heikoimmalla alueella, eteläisessä Afrikassa, jokaista sataa koulun aloittanutta poikaa kohden on 93 koulun aloittavaa tyttöä.

Erot tulevat räikeämmin esiin ylemmillä koulutusasteilla. Vuonna 2011 yliopiston aloitti sataa miestä kohden esimerkiksi eteläisessä Afrikassa vain 61 naista.

Työllistyminen on edelleen naisille vaikeampaa kuin miehille, naisten työpaikat ovat keskimäärin heikommin palkattuja ja irtisanomisen uhka on isompi. Naisten osuus muissa kuin maataloustöissä on noussut 35 prosentista 40 prosenttiin, mutta alueelliset erot ovat merkittäviä. Johtavassa asemassa olevista naisia on edelleen maailmanlaajuisesti vain 25 prosenttia.

Myös naisten osuus kansanedustajista on noussut, mutta hitaasti. Vuonna 2012 runsaat 20 prosenttia parlamenttien paikoista kuului naisille.

Lapsikuolleisuus on puolittunut

Vuosituhattavoitteissa tähdätään lapsikuolleisuuden laskemiseen kahdella kolmasosalla. Tavoitteesta jäädään, mutta silti maailmassa kuolee joka päivä 17 000 lasta vähemmän kuin vielä vuonna 1990. Alle viisivuotiaita lapsia kuoli 90 tuhatta lasta kohden vuonna 1990. Vuonna 2013 luku oli 46.

Köyhyyden vähentäminen on avaintekijä. Lapsikuolleisuus on suurinta köyhillä alueilla ja köyhimmissä perheissä. Vaarallisin vaihe on vauvan ensimmäinen kuukausi ja erityisesti 24 ensimmäistä elintuntia: vastasyntyneet muodostavat alle viisivuotiaina kuolleista liki puolet.

Äitiyskuolleisuus on laskenut liki puoleen

Vauva nukkuu äitinsä rinnalla manilalaisessa sairaalassa Filippiineillä.
Vauva nukkuu äitinsä rinnalla manilalaisessa sairaalassa Filippiineillä.Ritchie B. Tongo / EPA

Viides vuosituhattavoite tähtää raskauden tai synnytyksen aiheuttamien kuolemien vähentämiseen kolmella neljänneksellä. Laskua on saatu aikaan 47 prosenttia, 400 kuolemasta 210 kuolemaan (sataatuhatta synnytystä kohden).

Silti yhä joka päivä 800 naista kuolee raskauden tai synnytyksen ongelmiin. Valtaosa kuolemista olisi ehkäistävissä paremmalla ravitsemuksella, neuvolapalveluilla ja ammattitaitoisen kätilön tai lääkärin läsnäololla synnytyksissä.

Tavoite pyrkii myös siihen, että kaikilla naisilla olisi halutessaan mahdollisuus saada ehkäisyneuvontaa ja ehkäisyvälineitä. Nykyisin yli 90 prosenttia naisista voi harjoittaa ehkäisyä.

Uusien HIV-tartuntojen määrä pudonnut kolmanneksella

Vuosituhattavoitteet pyrkivät pysäyttämään ja kääntämään laskuun HIV-tartunnat sekä tarjoamaan kaikille tartunnan saaneille tehokkaat antiretroviraali-lääkkeet. Samoin pyritään kääntämään laskuun malarian ja tuberkuloosin tartunnat.

Vuoteen 2001 verrattuna uusien HIV-tartuntojen määrä on laskenut 33 prosenttia, mutta uusia tartuntoja tulee silti yli kaksi miljoonaa vuosittain. Eteläisessä Afrikassa pudotus on vieläkin reippaampaa, 52 prosenttia. Tehokasta ARV-lääkitystä saa tartunnan saaneista yhä vain 30 prosenttia, 9,5 miljoonaa.

Malariakuolemat ovat laskeneet 26 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2010 mennessä, tuberkuloosikuolemat 41 prosenttia vuodesta 1991 vuoteen 2011. Yhteensä näiden tautien tehokkaampi ehkäisy ja hoito ovat säästäneet yli kahdenkymmenen miljoonan ihmisen hengen.

Yli kaksi miljardia ihmistä on saanut puhdasta vettä

Seitsemännessä vuosituhattavoitteessa tähdätään kestävään kehitykseen ja luonnonvarojen sekä eliölajien vähenemisen leikkaamiseen. Ilman puhdasta vettä ja sanitaatiota elävien määrä pyritään puolittamaan.

Puhtaan veden osalta tavoite on ylitetty, yli 2,1 miljardia ihmistä on vuoden 1990 jälkeen saanut puhdasta vettä käyttöönsä. 1,9 miljardia ihmistä on päässyt hyötymään vessoista, mutta miljardi ihmistä uupuu yhä tavoitteen toteutumisesta.

Ympäristön osalta kehitys ei ole ollut myönteistä. Hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet liki 50 prosentilla ja yhä useampi eliölaji on vaarassa hävitä sukupuuttoon.

Kahdeksas tavoite on nostaa kehitysapua ja leikata velkoja sekä luoda köyhiä maita syrjimätön kauppa- ja rahoitusjärjestelmä. Kehitysmaiden osuus maailmankaupasta on noussut 44 prosenttiin (2012). Kansainvälinen kehitysapu on maailmanlaajuisen talouskriisin takia laskenut vuodesta 2010, mutta vuonna 2012 kehitysapua annettiin yhteensä 126 miljardia dollaria eli 107 miljardia euroa.

.... mutta konfliktien määrä ei vähene

Syyrian kapinallinen Aleppossa.
Kapinallinen hetken lepotauolla Aleppossa, Syyriassa.JM Lopez / EPA

Vaikka ihmisten arkinen elämä on kohentunut vuodesta 1990 monin tavoin, aseellisten kriisien sekä niiden uhrien määrät ovat jälleen pitkän hyvän kehityksen jälkeen kääntyneet hienoiseen nousuun. Uppsalan yliopiston pitämän kirjanpidon mukaan konfliktien määrä on noussut vuonna 2013 yhdellä verrattuna vuoteen 2012 ja kuolonuhrien määrä on noussut vuodesta 2005 hitaasti, mutta tasaisesti.

Vuonna 2012 konflikteissa kuoli 38 000 ihmistä, heistä 40 prosenttia Syyrian sisällissodassa. Luotettavien lähteiden puutteen vuoksi Uppsalan yliopisto ei – ensimmäistä kertaa – tohdi julkaista tarkkaa kuolonuhrilukua vuodelle 2013, mutta aseellisten konfliktien määräksi määritellään 33. Kylmän sodan päätyttyä luku oli yli 50. Yli tuhat henkeä vaatineiden sotien määrä on laskenut kylmän sodan jälkeisestä 15:stä seitsemään.