Saamelaiskäräjät: Poronhoidolliset syyt edellyttävät Näkkälän paliskunnan jakamista

Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan nimenomaan poronhoidolliset syyt edellyttävät Näkkälän paliskunnan jakamista Enontekiöllä. Paliskunta on jaettu sisäisesti koko historiansa ajan kahteen osaan, eteläiseen ja pohjoiseen osaan. Saamelaiskäräjien hallitus antoi maanantaina viimein lausuntonsa AVI:lle suunnitellusta paliskunnan jakamisesta.

Kotimaa
Neakkela bálgosa mearridan rádji ođđa bálgosiid gaskii, bálgosiid árbevirolaš siskkáldas siiddaid rádji ja davvioasi boazoolbmuid guohtuneatnamat 1960-logu rádjai oarjin ja lullin.
Saamelaiskäräjien AVI:lle toimittama kartta, jossa näkyvät Näkkälän paliskunnan päättämä raja perustettavien paliskuntien välille, paliskuntien perinteinen sisäinen laidunraja ja pohjoisosan poronhoitajien laidunalueet lännessä ja etelässä. Sámediggi

Saamelaiskäräjien hallitus on viimein maanantaina lausunut AVI:lle suunnitellusta Näkkälän paliskunnan jakamisesta Enontekiöllä, Pohjois-Suomessa.

Lapin Aluehallintovirastossa on vahvistettavana Näkkälän paliskunnan kokouksen tekemä päätös jakaa paliskunta eteläiseen ja pohjoiseen osaan

Saamelaiskäräjät tukee Näkkälän paliskunnan päätöstä ja esittää, että AVI vahvistaa sekä paliskunnan jakamisen kahtia että paliskuntien rajat Näkkälän paliskunnan päätöksen mukaisesti.

Muodostettavien paliskuntien raja kulkisi Hetta–Nunnanen-tien pohjoispuolella. Saamelaiskäräjät ehdottaa, että AVI vahvistaisi raja-aidan rakentamisen uusien paliskuntien välille.

"Poronhoidolliset syyt edellyttävät Näkkälän paliskunnan jakamista"

Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan nimenomaan poronhoidolliset syyt edellyttävät paliskunnan jakamista.

Näkkälän paliskunta on jaettu sisäisesti koko paliskunnan olemassaoloajan kahteen osaan, eteläiseen ja pohjoiseen osaan.

– Paliskunnan pohjoisessa osassa poronhoitoa harjoitetaan saamelaiskulttuurin perinteiden mukaisesti siidajärjestelmään pohjautuen ja poronhoidolla on alueen saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä ylläpitävä ja tukeva merkitys. Kummallakin alueella on omat poronhoitomallinsa, laidunalueet, vasanmerkityskaarteet ja paliskunnan etelä- ja pohjoisosan poroluvut luetaan erikseen, saamelaiskäräjien lausunnossa selostetaan.

"Laidunaluerikkomuksia on jatkettu ainakin kymmenen vuoden ajan"

Saamelaiskäräjät lausuu, että Näkkälän paliskunnassa on pystytty harjoittamaan poronhoitoa menestyksekkäästi sekä etelä- että pohjoisosassa.

Paliskunta on saamelaiskäräjien mukaan pystynyt toimimaan hallinnollisesti yhdessä, koska paliskunnan sisäistä laidunrajaa ja paliskunnan päätöksiä on kunnioitettu.

Saamelaiskäräjät selittää lausunnossaan, että 2000-luvun alkuvuosista lähtien eteläisen alueen poronhoitajat ovat kuitenkin tulleet pohjoisosan laidunalueelle joka talvi.

– Pohjoisosan poronhoitajat ovat tehneet asiasta rikosilmoituksia ja paliskunta on tehnyt päätöksiä, jossa se on edellyttänyt eteläisen alueen poronhoitajia viemään poronsa omille laidunalueilleen. Paliskunnan päätöksiä ei ole kunnioitettu ja laidunaluerikkomuksia on jatkettu ainakin kymmenen vuoden ajan, saamelaiskäräjät väittää.

Saamelaiskäräjien mielestä jakaminen turvaisi saamelaisten oikeudet

Saamelaiskäräjät sanoo, että se on käsitellyt lausunnossaan (siirryt toiseen palveluun) Näkkälän paliskunnan päätöstä ja sen vaikutuksia saamelaiskäräjien lakisääteisten tehtävien, saamelaiskulttuurin, saamelaisten kollektiivisten oikeuksia ja saamelaisten oikeusaseman näkökulmasta.

– Saamelaiskäräjät tarkasteli paliskunnan päätöstä siten, miten paliskunnan tekemä päätös turvaa saamelaisten perustuslailliset ja kansainvälisissä sopimuksissa takaamat oikeudet.

Seuraava saamelaiskäräjien hallituksen kokous järjestetään helmikuussa.

AVI:n päätös venyy keväälle

Lapin Aluehallintoviraston AVI:n päätös Näkkälän paliskunnan jakamisesta venyy keväälle.

Jos AVI päättää, ettei hyväksy uusia paliskuntien rajoja, voi päätös tulla jo tammikuun aikana, kertoi asiaa AVI:ssa hoitava läänineläinlääkäri Risto M. Ruuska ennen joulua.

Lapin aluehallintovirasto on pyytänyt paliskunnan jakoasiassa lausuntoja kahteen otteeseen syksyn aikana.

Lausunnot on pyydetty Enontekiön kunnalta, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Lapin liitolta, Lapin Poliisilaitokselta, Metsähallitukselta, Paliskuntain yhdistykseltä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta, Saamelaiskäräjiltä ja Suomen porosaamelaiset- ja Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset -yhdistyksiltä. Ne annettiin jo joulukuussa.