Ammattilainen saa rypistyneenkin torven soimaan

Puhallinsoitinten korjaajilta vaaditaan malttia ja voimaa. Suomesta löytyy alan töitä, mutta koulutus pitää etsiä ulkomailta.

Kotimaa
soittokunta puhallinsoitin
YLE Keski-Suomi / Einari Viirret

Suomalaisten soitinkorjaajien ammattikunta on pieni. Moni ammattilainen joutuu hankkimaan koulutuksensa ulkomailla, tai työskentelemällä kisällinä alan mestarin opissa. Kitaran- ja harmonikankorjaajia sekä -rakentajia koulutetaan Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa.

Rohi Oy syntyi vuosi sitten, kun suuri suomalainen soitinten maahantuoja päätti lopettaa oman puhallinhuoltonsa. Mikko Rousku ja Timo Hiipakka tiesivät, että töitä riittää, joten miehet päättivät perustaa oman yrityksen.

– Olimme istuneet monta vuotta joka aamu junassa Lahdesta Helsinkiin ja menneet siellä vierekkäisten työpöytien ääreen. Nyt työskentelemme Lahdessa, mikä jättää meille enemmän aikaa työntekoon, toteaa Timo Hiipakka tyytyväisenä.

Hiipakalla ja Rouskulla on yhteensä 30 vuoden kokemus alan töistä ja tietysti vankka koulutus, joka on hankittu ulkomailta.

– Minä opiskelin ensin hopeasepäksi Lahden muotoiluinstituutissa ja päädyin sitten soittoharrastuksen kautta soitinkorjaajaksi. Timolla on hyvin samanlainen tausta, hän on lisäksi trumpetisti ja olemme molemmat käyneet ulkomailla soitintehtailla hakemassa lisäoppia ja jokainen työ tietysti opettaa lisää, kertoo Rousku.

Ammattilaisia on vähän, mutta riittävästi

Oppilaitokset ovat soitinkorjaajien tärkeimpiä asiakkaita. Suomen tunnetuimmassa musiikkioppilaitoksessa ollaan tyytyväisiä korjaus- ja huoltopalveluiden tarjontaan.

– Löydämme Suomesta lähes kaikki tarvitsemamme soitinkorjaus ja -huoltopalvelut. On joitain harvinaisempia soittimia, jotka joudutaan lähettämään ulkomaille, mutta nämä tapaukset ovat harvassa, kertoo soitinamanuenssi Mikko Pietinen Sibelius-akatemiasta.

Rikkinäinen trumpetti.
Mikko Tuomikoski / Yle

Myös muusikoiden tietotaito kasvaa koko ajan, sillä esimerkiksi Sibelius-akatemiassa on tarjolla soittimien rakennus- ja huolto-opintoja.

– Netissä on sitten tarjolla suuri määrä erilaista tietoa soittimista ja sieltä löytyy myös alan videoita, joiden avulla voi perehtyä asioihin.

Kärsivällisyys on käsityöläisen tärkein työkalu

Puhallinsoittimien korjaus on sikäli haastava ala, että tekijän täytyy tuntea tarkasti eri materiaalit, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen. Vaskipuhaltimen omistaja selviää vähemmällä huollolla ja esimerkiksi peruspuhdistuksen voi tehdä itse. Puupuhaltimen perushuolto vaatii sen sijaan jo ammattitaitoa. Malttia ei saa menettää missään vaiheessa.

Hyvän korjaustyön tunnistaa siitä, että pintakäsittelykin on viimeisen päälle.

Timo Hiipakka

Hiipakan mukaan voiman käyttö on sallittua, mutta vain, jos tietää mitä tekee. Muuten saattaa syntyä pahaa jälkeä. Ammattilaisen apua tarvitaankin usein niissä tapauksissa, kun on ensin yritetty itse ja syntyneiden vaurioiden korjaamisessa joudutaan turvautumaan ammattilaiseen.

– Eksoottiset puulajit tulevat tässä työssä tutuiksi ja sitten tietysti pehmeät metallit, etenkin messinki. Hyvän korjaustyön tunnistaa siitä, että pintakäsittelykin on viimeisen päälle. Juotosjäänteitä ei saa jäädä ja mikäli soitin on kullattu, on korjauskohta myös kullattava, luettelee Hiipakka.

Suomen ilmasto on soittimien vihollinen

Suomen ilmasto tuo omat vivahteensa soitinkorjaajan arkeen. Puupuhaltimet valmistetaan yleensä sellaisissa maissa, joissa ei osata aavistaakaan, millaiseen rääkkiin ne Suomessa joutuvat.

– Pahinta on ilman kosteuden vaihtelu. Talvella, kovimmilla pakkasilla, kun lämmitys on täysillä, saattaa sisäilman kosteus pudota alle 20 prosentin. Loppukesällä ja alkusyksystä saatetaan taas olla jopa 90 prosentissa, kun soittimien kannalta parasta olisi tasainen, noin 45 prosentin kosteus, arvioi Rousku.

Pahinta on ilman kosteuden vaihtelu.

Mikko Rousku

Moni uusi puupuhallin saattaa vaatia huoltoa ja korjausta heti hankinnan jälkeen, mikä tietysti ihmetyttää soittimen omistajia.

– Maahantuojan pitäisi ottaa huomioon se, että soittimen pitäisi saada sopeutua täkäläiseen ilmastoon, eli uutena maahan tuotua soitinta kannattaisi pitää varastossa vaikka pari viikkoakin, jotta näkisi, miten se käyttäytyy.

Rouskun mukaan sama ilmiö koettelee myös vaikkapa Keski-Euroopassa korjattuja soittimia. Niitä saatetaan joutua huoltamaan Suomessa uudestaan, kun soitin siirretään erilaiseen ilmastoon.

Moni torvi päältä kaunis, sisältä silkkaa hutaa

Monesta tuotteesta saa nykyään alkuperäisen lisäksi Kaukoidässä valmistettuja halpakopioita. Ilmiö on huomattu myös puhallinsoitinkaupassa.

– Kyllä näitä on nähty. Halvimmat soittimet ovat niin huonoja, että monesta uudesta, siis vielä käyttämättömästä soittimesta ei korjaamallakaan saa hyvää, puuskahtaa Rousku.

Timo Hiipakka korjaa trumpettia.
Timo Hiipakka viimeistelee trumpetin putkea.Mikko Tuomikoski / Yle

Ammattikorjaajat pyrkivät valistamaan asiakkaitaan siitä, että vaikka halpa soitin vaikuttaakin paperilla laadukkaalta, on kalliimpi soitin usein kestävämpi ja edullisempi valinta.

– Tämä on meidän oma kampanjamme kertakäyttökulttuuria vastaan. Jonkun oppilaitoksen edustaja saattaa esimerkiksi kertoa, että sillä ja sillä summalla saisi jopa viisi halpasoitinta. Me pyrimme sitten vakuuttamaan asiakkaan siitä, että kannattaa ehdottomasti ostaa vaikka vain kaksi laadukkaampaa soitinta, jotka ajan mittaan ovat huomattavasti järkevämpi investointi, muistuttaa Rousku.