”Jumala ei tarvitse rikoslain antamaa suojaa” – Vihreiden Ville Niinistö poistaisi jumalan pilkkaamisen Suomen rikoslaista

Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön mielestä rikoslain kohta jumalan pilkkaamisesta on vanhentunut ja rajoittaa sananvapautta. Niinistö uskoo, että lainmuutos nousee keskustelun aiheeksi myös tulevissa hallitusneuvotteluissa.

Kotimaa
Pappi lukee raamattua.
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

– Sananvapaus on sitä, että voi sanoa ikäviä tuntemuksia ääneen. On parempi, että käytetään sananvapautta, eikä pureta asioita esimerkiksi väkivallalla, vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö sanoo.

Viimeviikkoinen Pariisin terroristi-isku on aiheuttanut Suomessa paljon keskustelua sananvapaudesta.

Niinistön mielestä Suomessa sananvapautta rajoittaa tällä hetkellä rikoslaissa oleva pykälä uskonrauhan rikkomisesta, ja erityisesti siellä oleva kohta jumalanpilkasta. Hänestä virke on oikeudellisesti epäselvä. Tuomioistuimilla on tällä hetkellä outo tehtävä määritellä, mistä eri uskontojen jumalat voisivat loukkaantua.

­– Jumala ei ole sellaisessa asemassa, että hän tarvitsisi rikoslain antamaa suojaa.

Niinistön mukaan ihmisten uskonnonvapaus on tärkeä asia, mutta se on jo suojattu muualla laissa. Uskontoja pitää saada kritisoida samalla tavalla kuin esimerkiksi poliittisia ideologioita.

Harvinainen lakipykälä Euroopassa

Suomessa jumalan pilkkaaminen on rikos, joka on määritelty rikoslaissa uskonrauhan rikkomisen pykälässä. Rikokseen syyllistyy, jos julkisesti pilkkaa tai loukkaamistarkoituksessa herjaa jumalaa tai asioita, joita kirkko tai uskonnollinen yhteisö pitää pyhänä.

Suomessa on vuoden 1999 lakiuudistuksen jälkeen tuomittu 15 ihmistä uskonrauhan rikkomisesta. Rikoksesta voidaan tuomita sakkoihin tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Tunnetuin tapaus on kansanedustaja Jussi Halla-ahon vuonna 2012 saama sakkotuomio blogikirjoituksesta.

– Euroopassa näiden lakien aktiivinen käyttö alkaa olla harvinaista. Nämä tuomiot ovat suomalainen erikoisuus, uskontotieteen tutkija Tuomas Äystö Turun yliopistosta sanoo.

Äystön mukaan muihin Euroopan maihin verrattuna Suomessa uskonrauhan rikkomisen lakipykälää käytetään verrattaen paljon. Noin puolessa Euroopan maista pyhien asioiden pilkkaaminen on kielletty jossakin muodossa, ja alle 15 prosentissa maista laki kieltää varsinaisen jumalanpilkan.

Uskonto tarvitsee lain suojaa

Lakipykälän puolustajien mielestä laki suojaa rajulta loukkaamiselta ja pilkalta, mutta se ei rajoita sananvapautta. Uskonrauhan rikkomisessa syytekynnys on korkealla.

– Laki turvaa kansalaisen uskonnollisia vakaumuksia, eikä jumalaa tai uskontoa sellaisenaan. Lainsäätäjä on ajatellut, että vakaumuksen suojaaminen on yhteiskuntarauhan kannalta tärkeä asia, kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo sanoo.

Keskitalon mukaan uskonnoilla täytyy olla kykyä itsekritiikkiin ja nauramiseen. Hänestä uskonrauhan rikkomisen pykälä suojelee myös uskontojen moninaisuutta. Puheet eri uskonnoista kääntyvät helposti rasistisiksi.

Suomessa uskonrauhan rikkomisesta viime vuosina annetut tuomiot koskevat lähinnä islamia. Islamissa pyhiä asioita on selkeästi listattu, mutta kristinuskossa sellaisia ei Keskitalon mukaan ole ollut tapana tehdä.

– Toki kristinuskossa jumala on pyhä. Myös kirkon tilaa pidetään jumalalle erotettuna alueena, jota monet kristityt pitävät pyhänä, Keskitalo sanoo.

Uskonto ei ole tabu

Niinistön mielestä sananvapaus on nyt niin ajankohtainen aihe, että myös uskonrauhan rikkomisen lakipykälä voi hyvin mennä uusiksi.

­– Uskon, että lähikuukausina asia nousee esille puolueissa sekä luultavasti myös tulevissa hallitusneuvotteluissa.

Uskontotieteen tutkija Äystön mukaan uskonto ei ole Suomessa enää tabu. Uskonnosta on totuttu keskustelemaan kärkevästikin ilman, että siitä tulisi rikosoikeudellisia seuraamuksia. Jukka Keskitalon mukaan kristilliseen kulttuuriin on aina kuulunut myös kritiikki, jota laki ei millään tavalla rajoita.

– Kristinuskon pureva kritisointi ei vielä ole uskonrauhan rikkomista, Keskitalo sanoo.

Illan A-studiossa on vieraina vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö, sarjakuvapiirtäjä Ville Ranta, kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo ja uskontotieteen tutkija Tuomas Äystö. TV1 klo 21.