Katso mitä vauhtia sanaristikko ratkeaa – kymmenien tuhansien ristikoiden mieheltä syntyy sanoja sekunneissa

Arvioiden mukaan noin miljoona suomalaista harrastaa sanaristikoiden ratkontaa. Yksi vannoutunut ristikkonikkari on mikkeliläinen Pauli Pöyhönen, joka on ratkonut eläissään kymmeniä tuhansia ristikoita.

ilmiöt
Pauli Pöyhönen täyttää ristisanatehtävää.
Mikkeliläinen Pauli Pöyhönen on harrastanut ristikoiden täyttämistä 40 vuotta. Viimeiset 20 vuotta mies on myös itse laatinut ristikoita. Kuinka nopeasti yhden sivun palkintoristikko täyttyy mieheltä?

Vanha viisaus kuuluu, että metsäretkelle ei tarvitse ottaa kuin ristikko ja kynä mukaan. Jos sattuu eksymään, ottaa vain ristisanatehtävän esille ja ryhtyy täyttämään. Ei mene kuin hetki, niin on joku olan yli neuvomassa. Mikkeliläinen ristikkonikkari Pauli Pöyhönen tunnistaa ilmiön.

– Kyllä neuvojia riittää, jos ristikoita ihmisten ilmoilla täyttää. Itse otan kyllä kaupungille ristikkolehden mukaan, jos autossa joudun odottelemaan, mutta julkisissa tiloissa en yleensä täytä. Junamatkat sujuvat mukavasti ristikoiden parissa kyllä.

Ristikkolehden kansi.
Tosiharrastaja täyttää ristikkolehdistä kannetkin. Tarja Nyyssönen / Yle

Mies on täyttänyt ristisanatehtäviä 40 vuotta. Viimeiset 20 vuotta hän on myös itse laatinut ristisanatehtäviä ristikkolehteen. Kipinä sanoihin syttyi armeijan jälkeen.

– Meidän perheessä kukaan ei ristikoita täyttänyt. Armeijassa minulla oli kyllä ristikkolehti mukana, mutta vasta armeijan jälkeen iski kunnolla innostus. Osallistuin aika pian ristikkokilpailuun ja sieltä tuli ensimmäinen palkinto, joka kannusti jatkamaan.

Kymmeniä ristikoita viikossa

Nyt eläkkeellä olevalle Pöyhöselle ristikot ovat osa jokapäiväistä elämää.

– Aamu alkaa kahvikupilla ja lehden lukemisella. Työn alla oleva ristikko on kuitenkin aina lähellä, ja sitä tulee silmäiltyä tämän tästä. Lehtien ristikot tulee täytettyä, erityisesti Helsingin Sanomien ja viikonlopun iltapäivälehtien ristikkosivut. Muuten täytän myynnissä olevia ristikkovihkoja.

Mies ratkoo viikoittain kymmeniä sanaristikoita. Kuuden viikon sykleissä hän laatii myös kaksi sanaristikkoa ristikkolehteen.

– Jos minulla on laadintatyö menossa, niin silloin tulee itse täytettyä ristikoita vähän vähemmän. Olen aika hidas laatimaan ristikoita ja pohjan tekeminen vie aikaa. Mutta normaalisti tulee useampi kymmenen ristikkoa ratkottua viikossa.

Huumoria olla pitää

Pauli Pöyhösen mielestä hyvässä ristikossa on humoristinen pääkuva. Myös sanasto on hyvässä ristikossa sellainen, että fakkisanoja, eli hyvin yleisiä ristikkosanoja, ei olisi käytetty paljon. Nyrkkisääntö on, että alle nelikirjaimisia sanoja ei ristikoissa käytettäisi. Mitä pidempi sanojen keskipituus, sen parempi.

– Yleisin ristikoissa käytetty sana on taas. Ylipäätään sanoja, joissa on paljon a ja t -kirjaimia, kuten toto ja otto, käytetään usein. Ne ovat ristikonlaatijoille siinä mielessä mukavia, että ne on helppo laittaa mihin vaan kohtaa ristikkoa.

Täytetty ristisanatehtävä.
Tarja Nyyssönen / Yle

Kuvat ristikoihin laatija saa netistä. Netin kautta ristikot lähetetään nykyään lehdille. Muuten vihjeet ja sanat on keksittävä itse.

– Kyllä sitä katselee maailmaa sillä silmällä, että miten tämä laitettaisiin ristikkoon. Paljon tulee havannoitua asioita tämän harrastuksen kautta. Ja ajankohtaisia asioita tulee seurattua, esimerkiksi julkisuudenhenkilöitä käytetään paljon ristikoiden vihjeinä.

Puhelin soi joka sunnuntai

Ristisanatehtäviä ratkottaessa nettiä pyritään välttämään apuvälineenä.

– Jos on todella vaikeita kohtia, niin silloin saatan googlata apua. Ristikkoharrastajille on kyllä netissä omiakin sivustoja, joista saa ratkaisuapua. Mutta mieluummin minä vaikka kilautan kaverille, ja kysyn neuvoa, Pöyhönen kertoo.

Pöyhösellä itsellään soi puhelin ristikkoasioissa joka sunnuntai. Kolme kaveria soittaa täsmällisesti ja puhe pulppuaa viikonlopun ristikoista. Mies neuvoo mielellään ristikoiden täyttäjiä. Hän vetää Mikkelissä ikäihmisille ristikkokerhoa, jossa ratkotaan yhdessä sanoja.

– On olemassa erilaisia sanakirjoja ristikoidentekijöille. Niissä on perussanat, mutta minun iässä ne on pitänyt jo opetella ulkoa. Mutta kyllä porukassa ristikoiden täyttäminen on mukavampaa, aina voi kysyä neuvoja ja joku varmasti tietää neuvoa.

– Ristikoita ratkomalla oppii koko ajan uutta. Niitä pitääkin ratkoa säännöllisesti, jos meinaa pysyä ajan hermoilla. Ristikot elävät ajassa ja knopit pitää opetella, muuten ei pysty itse ratkomaan enää.

Ristikko elää ajassa

Maamme ensimmäinen sanaristikko julkaistiin 90 vuotta sitten Suomen Kuvalehdessä. Ristikot ovat muuttuneet paljon vuosien varrella.

– Jo näiden 40 vuoden aikana mitä itse olen täyttänyt, ovat ristikot monipuolistuneet paljon. Nykyään on tavuristikoita, kuvaristikoita, kryptoa ja piilosanaa.

Pauli Pöyhönen täyttää ristisanatehtävää.
Pauli Pöyhönen ratkaisee ristikoita päivittäin. Ari Huomolin / Yle

Suomessa toimii virallinen sanaristikkoseuraSanasepot (siirryt toiseen palveluun), jolla on 12 paikalliskerhoa eri puolilla maata. Paikalliskerhoissa kokoonnutaan ristikoihin liittyvien asioiden ympärillä, ratkotaan ja keskustellaan. Pauli Pöyhönen suosittelee ristikkoharrastusta ihan kaikille.

– Jotkut käyttävät ristikoita unilääkkeenä ja kyllähän näiden täyttäminen väsyttää, hyvää aivojumppaa tämä on. Muisti pysyy hyvänä kun sanoja pyörittelee. Ristisanatehtävät ovat antaneet minulle hyvin paljon ja kyllä voin suositella. Siitäkin hyvä harrastus että tätä voi tehdä lähes missä vain.