Kreikan tulevalla hallituksella aikaa vääntää kättä eurosta

Kriisivaltio Kreikalla on aikaa löytää rahoitusratkaisu, vaikka maan toinen hätäapupaketti umpeutuu jo kuukauden päästä sunnuntaina pidettävistä vaaleista. Syynä ovat maan lainat, joista merkittävimmät erääntyvät vasta kesäkuun lopussa. Asiantuntijat odottavat rahoitusneuvotteluista tiukkoja.

Ulkomaat
Euron kolikko vedessä, jonka pinnasta heijastuu kreikan lippu.
Jens Buettner / EPA

Kun euroryhmä eli euromaiden valtiovarainministerit kokoontuvat vain päivä Kreikan vaalien jälkeen, heillä on kriisimaan hallituskuviot ihmeteltävänään.

Mielipidekyselyt ennustavat sinnikkäästi vasemmistopuolue Syrizalle vaalivoittoa. Tämä aiheuttaa muille euromaille päänvaivaa, sillä puolue on vaatinut muun muassa valtionvelan leikkaamista ja elvyttäviä toimia.

Monille jäsenmaille vaatimus on vaikea pala nieltäväksi. Tosin tammikuun euroryhmän kokouksessa hyvä saavutus on, jos Kreikka saa edes virallisen edustajan paikalle.

– Ei Kreikan tukipäätös mitenkään synny tässä kokouksessa, koska maalla ei voi vielä tuossa vaiheessa olla hallitusta muodostettuna, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo.

Aiemmin yhtenä vaihtoehtona pidettiin sitä, että uudesta rahoitusratkaisusta olisi päätetty tammikuun kokouksessa. Rahoitusmarkkinoilla Kreikan vaaleja ja hallituksen muodostamista seurataan huolestuneina.

Vaikka Kreikan toisen tukiohjelman viimeinen rahoituserä on jäädytetty ja uuden rahoitusratkaisun neuvottelut ovat täysin auki, neuvottelijoilla ei vielä ole kiire tai ainakaan täysi paniikki.

Kriisimaan merkittävät lainat erääntyvät vasta kesän lopulla ja suurin osa lainojen koroista pysyy lähellä nollaa Kreikan kanssa tehdyn sopimuksen myötä vuoteen 2022 asti.

Tämä antaa Kreikalle myös aikaa toteuttaa nykyisen tukiohjelman velvoitteet, jotta kolmatta apupakettia voidaan harkita.

Keskeiset puutteet ohjelman toteuttamisessa liittyvät budjettiin, verotukseen, eläkeuudistukseen ja työmarkkinoihin.

Euroryhmä on aiemmin ollut tiukka, kun se tarkastellut ehtojen täyttymistä.

Hallituksen lunastettava luottamus 

Kreikan korko graafi.
Yle uutisgrafiikka

Kreikan yhteiskunta on väännetty tukipakettien vaatimuksesta uuteen uskoon. Muun muassa pankkijärjestelmää, julkista hallintoa, veronkatoa, oikeusjärjestelmää, työmarkkinoita ja tilastointitapaa on muutettu.

Käytännössä puhutaan koko talouden remontista, jossa yksittäiset esimerkit kertovat siitä, kuinka rankkoja muutokset ovat olleet kreikkalaisille.

Julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja on jo alennettu 30 prosenttia, yksikkötyövoimakustannuksia on vähennetty 20 prosenttia ja julkisilla aloilla pyritään vähentämään 150 000 työpaikkaa 2015 loppuun mennessä.

Ennen poliittisia kriisejä Kreikka oli saamassa takaisin markkinoiden luottamusta. Viime aikoina luottamuksesta kertovat valtionlainojen markkinoilla määräytyvät korot ovat nousseet.

Suunnitellun uuden rahoitusratkaisun tarkoituksena on virkamieslähteiden mukaan palauttaa Kreikka takaisin markkinoille, kun taas kahdella aiemmalla rahoituspaketilla maa on vedetty sieltä pois, jotta maan talousuudistukset saadaan tehtyä.

Pääanalyytikko von Gerichin mukaan mahdollisessa kolmannessa paketissa on kyse yhdistelmästä, jossa Kreikka hakee kasvavan määrän rahaa markkinoilta ja samalla sitoutuu maan talousuudistuksiin.

– Kreikalle annettaisiin vakuutus, että maa saisi tarvittaessa lisärahaa tukiohjelmasta. Samalla markkinat saisivat varmuuden, mitä Kreikassa tapahtuu jatkossa.

Suurin epävarmuus markkinoilla ja muualla Euroopassa kohdistuu tällä hetkellä Kreikan poliittiseen tilanteeseen. Vasta vaaleilla valittu hallitus voi hälventää epäluuloja maan kehityksestä.

Kaikki eivät kuitenkaan usko, että Kreikka on valmis palaamaan lainamarkkinoille. Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki pitää avainkysymyksenä sitä, mitä tapahtuu vanhoille lainoille.

– Kreikka on konkurssikypsä valtio. Jos päätetään, että Kreikan ei tarvitse vastata veloistaan pitkään aikaan, niin maa voi saada lyhytaikaista luottoa sitä ennen.

Lyhytaikaisissa lainoissa sijoittajan riski on pienempi kuin pitkissä lainoissa, varsinkin jos pitkäaikaisista lainoista ei koidu Kreikalle kustannuksia.

Marraskuussa 2012 euroryhmän kokouksessa Kreikkaa vietiin Kuoppamäen mainitsemaan suuntaan, sillä maan velkataakkaa kevennettiin merkittävästi.

Yksityisiä velkoja leikattiin, tukiohjelmien veloille annettiin 10 vuoden lyhennystauko, korkoja laskettiin rahoituksen hankinnan kustannusten tasolle ja maksuaikaa pidennettiin yli 30 vuoteen.

"Syriza ei saa enemmistöä"

Nordean pääanalyytikko von Gerich pitää täysin mahdollisena, ettei uutta enemmistöhallitusta saada muodostettua vaalien jälkeen.

Tämä tarkoittaisi suurella todennäköisyydellä uusia vaaleja, sillä Kreikkaa ei ole perinteisesti johdettu vähemmistöhallituksilla.

Viime kuukausien gallupien perusteella Syriza voittaa vaalin muutaman prosenttiyksikön erolla toiseksi suurimpaan puolueeseen, Uuteen Demokratiaan.

Johto ei kuitenkaan von Gerichin arvion mukaan riitä siihen, että vasemmistopuolue saisi vaaleissa enemmistöä parlamentin paikoista.

– Syrizan pitäisi saada 40 prosenttia parlamentin paikoista ja 50 lisäpaikkaa.

Lisäpaikat ovat kreikkalaisen vaalijärjestelmän erikoisuus, jonka mukaan vaalit voittanut puolue saa parlamenttiin 50 lisäpaikkaa.

Neljä kymmenestä parlamentin paikasta ei puolestaan tarkoita samaa kuin 40 prosentin kannatus vaaleissa. Paikat jaetaan niiden puolueiden kesken, jotka ovat ylittäneet 3 prosentin kannatuskynnyksen.

Kannatusmittauksia tarkastellessa pitää myös muistaa, että iso osa kyselyyn vastanneista ei vielä osaa sanoa kantaansa.

Suurin osa viimeaikaisista kyselyistä ennustaa, että Syriza jää hieman parlamentin enemmistöstä. Tässä tapauksessa puolueen pitää etsiä kumppaneita, mutta tähän mennessä se on aktiivisesti sulkenut muilta puolueilta hallitusovia.

Käytännössä mahdollisia hallituskumppaneita Syrizalle ovat pienpuolueet Potami, Demokraattinen vasemmisto ja Itsenäiset kreikkalaiset -puolue. Syriza on viimeisissä kommenteissa ollut vastahankoinen Potamilta hallituskumppanuudelle.

Demokraattinen vasemmisto ja Itsenäiset kreikkalaiset puolestaan kamppailevat siitä, pääsevätkö ne parlamenttiin vai eivät.

– Kommunistinen puolue tuskin halua muodostaa hallitusta kenenkään kanssa, von Gerich sanoo.

Kreikan poliittinen tilanne kärjistyi joulukuusa, kun parlamentti ei saanut valittua maalle presidenttiä kolmannenkaan äänestyskierroksen jälkeen.

Maan perustuslaki vaatii kolmannen kierroksen jälkeen järjestämään uudet vaalit.