Lukiot säästöjen syövereissä: nyt murennetaan sivistysvaltion kuvaa, tilittää rehtori

Valtionosuuksien leikkaukset ovat ajamassa lukioita ahtaalle. Esimerkiksi Hämeenlinnassa lukioiden opetus- ja kurssitarjonta uhkaa supistua voimakkaasti. Lukioliikelaitoksella on tämän vuoden budjetissa jo 600 000 euron vaje, joka aiheutuu pääosin valtionosuusleikkauksista. Jos kunnat eivät paikkaa vajetta omilla päätöksillään, opiskelijat kärsivät seuraukset.

Kotimaa
Opiskelija kirjoittaa muistiinpanoja.
Yle

Hämeenlinnalaisen Kaurialan lukion rehtori Tuomo Iltanen on huolissaan lukio-opetusta koettelevista vuosi jatkuvista leikkauksista. Kuntien valtionosuuksia lukio-opetukseen on vähennetty jo kymmenen prosenttia vuodesta 2013. Valtionosuuksien vähennykset jatkuvat lisäksi vielä ainakin kolme vuotta.

Hämeenlinnassa lukioliikelaitoksen eli kolmen erillisen lukion budjetti on tänä vuonna peräti 600 000 euroa miinuksella. Alijäämä on valtion aiheuttama, mutta kouluväen mielestä Hämeenlinnan kaupungin tulisi kattaa syntynyt vaje ja turvata lukioiden opetustarjonta tämän lukuvuoden tasolla. Lukioliikelaitos onkin aloittamassa neuvottelut asiasta tilaajan eli lasten ja nuorten lautakunnan kanssa.

– Me emme pärjää, me tarvitsemme kaupungin tukea. Mutta mikä se lopullinen summa sitten olisi, se on neuvoteltava erikseen, pohtii Kaurialan lukion rehtori Tuomo Iltanen.

– Jos emme saa alijäämää katetuksi, meidän tulee karsia opetusta, koska mistään muusta koulut eivät voi säästää. Kuinkahan opiskelijat sitten valmistuvat, kun heille ei ole tarjolla kunnon opetusta, harmittelee Iltanen.

Jos Hämeenlinnan lukiot joutuisivat itse kattamaan 600 000 euron budjettivajeen, se tarkoittaisi sitä, että lukioiden tarjoamat kaikki soveltavat kurssit jouduttaisiin poistamaan. Tällaisia soveltavia kursseja on kaikissa reaaliaineissa kertauskursseina sekä kaikkien lyhyiden kielten soveltavat kurssit, joita on saksan, ranskan, espanjan ja venäjän kielissä.

Pakolliset kurssit turvassa

Mahdolliset lukiokurssien leikkaukset eivät koskisi pakollisia aineita, vaan pelkästään koulujen itse tarjoamia soveltavia kursseja. Kaikki lyhyiden kielten kurssit eivät kuitenkaan ole lakisääteisesti pakollisia, joten niihin leikkaukset saattavat kohdistua, kertoo Kaurialan lukion rehtori Tuomo Iltanen.

Hämeenlinna ja Hattula ovat keskittäneet lukioidensa hallinnon lukioliikelaitokseen, joka toimii koulutuskeskus Tavastian yhteydessä. Hattulan kunta on jo ottanut Hämeenlinnaa nopeammin kantaa lukionsa talousvaikeuksiin. Hattula on ilmoittanut kattavansa valtionosuuksien leikkauksesta aiheutuvan vajeen itse.

Myös Hämeenlinnan lukiot haluavat samaa, eli hämeenlinnalaisten lukion opiskelijoiden tulisi olla samassa asemassa hattulalaisten lukiolaisten kanssa, painottaa rehtori Tuomo Iltanen.

Näyttääkin siltä, että hattulalaiset nuoret ovat nyt paremmassa asemassa kuin hämeenlinnalaiset.

Tuomo Iltanen

– Hämeenlinnassa lupausta valtion aiheuttaman vajeen kattamisesta ei ole saatu. Näyttääkin siltä, että hattulalaiset nuoret ovat nyt paremmassa asemassa kuin hämeenlinnalaiset, pohtii Iltanen.

– On hieno asia, että Hattulan kunta on satsannut nuoriin. Samaa toivotaan Hämeenlinnan kaupungiltakin, painottaa Kaurialan lukion rehtori Tuomo Iltanen.

Lukio-opetus muutoksessa

Iltanen on kaiken kaikkiaan huolestunut lukio-opetuksen edellytysten jatkuvasta heikentämisestä viime vuosina. Koko lukio-opetus tulee muuttumaan lähivuosien aikana täysin toiseksi.

– Lukiotoimi ei ole ollut työurani aikana koskaan näin vaikeassa tilanteessa. Valtionosuusleikkauksille ei kunnissa voida mitään. Tuntuu, että nyt ollaan murentamassa suomalaisen sivistysvaltion kuvaa, näin sitä voi luonnehtia, harmittelee rehtori Tuomo Iltanen.

Hämeenlinnassa pohditaan lukioiden opetustarjonnan lisäksi kantakaupungin eli Lyseon lukion ja Kaurialan lukioiden yhdistämistä. Lammin lukio pysyy ennallaan. Hämeenlinnan kolmessa lukiossa on opiskelijoita noin 1 200.