1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Emeritusprofessorille metsä on voimapaikka: "Vanhassa puussa on voimaa ja latausta"

Metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähteelle metsä on paljon muutakin kuin taloudellinen hyödyke. Metsä on pyhäkkö, joka antaa voimaa ja latausta. Lähteen suhtautumista metsään on katsottu alan ammattipiireissä pahalla silmällä.

Kuva: Iina Kluukeri / Yle

Metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähde kertoo, että hänellä on metsään tavallista laaja-alaisempi suhde. Metsä on melkein kuin koti, koska hän on elänyt pikkupojasta lähtien metsässä ja metsästä. Metsää voi kutsua jopa pyhäköksi, missä haluaa käydä mahdollisimman usein ja mieluiten nimenomaan luonnontilaisessa metsässä.

– Puihin nojaileminen on kauhean hyvän tuntuista. Metsässä liikkuessa löytyy myös erilaisia voimapaikkoja, missä voi rauhoittua ja latautua. Kesällä metsään pääsee melkein päivittäin, talvella se jää vähäisemmäksi. Jos talvella on mahdollisuus hiihtää, niin metsä on parasta hiihtomaastoa, Lähde kannustaa.

Hän huomauttaa, että yhä useamman tutkimuksen mukaan erityisesti luonnontilaisilla metsillä on esimerkiksi terveydelle suuri merkitys. Kansanperinteessä metsällä on ollut ihmisille laaja ja syvä henkinen merkitys.

– Yhdellä entisellä kesämökilläni oli hauska koivu, jota kutsuin mammakoivuksi, koska se oli valtavan iso ja hieno. Siinä oli haaraoksa, jossa saattoi makoilla tai istua, Lähde kertoo.

– Kun liikkuu oudossakin metsässä ja näkee jonkun vahvan ja ison vanhan puun, sitä lähtee katsomaan mieluummin kuin nuoria tenavia. Vanhassa puussa on paljon ajanpatinaa, voimaa ja latausta. Se on nähnyt paljon enemmän kuin monet meistä ihmisistä, hän jatkaa.

Koulutus ei vastannut toiveita

Erkki Lähde sanoo syntyneensä niin sanotusti metsän keskellä. Hän on elänyt ja leikkinyt metsässä sekä tehnyt nuorempana paljon kaikenlaisia metsätöitä.

– Ajattelin, että metsänhoitajaksi opiskeleminen olisi sopivaa, koska tykkäsin metsästä kaikella tavalla ja viihdyin siellä. Luulin, että metsänhoitajakoulutus olisi laaja-alaista metsään suhtautumista ja ymmärtämistä. Se oli suuri pettymys, kun koulutus olikin hyvin teknistä ja kaavamaista, ahnehtimista ja väkivaltaista.

Lähde ei opintojen jälkeen pyrkinytkään innokkaasti käytännön kovaan metsätyöhön, sen sijaan tutkijan työ tarjosi hänen mukaansa eräänlaisen välittävän mahdollisuuden.

Tutkija arvelee, että hänen suhteensa metsään on hyvin erilainen kuin muilla metsäalan asiantuntijoilla. Lähteelle metsä on paljon enemmän kuin materiaa. Metsää voi kuitenkin Lähteen mukaan katsoa niin energiaa antavana lähteenä kuin taloudellisena hyödykkeenä.

– Materiaaliset ja henkiset asiat eivät ole erillisiä asioita, metsässä ne ovat kokonaisuus. Ymmärrän, että metsästä otetaan puuta, koska me ihmiset elämme metsästä. Mutta kokonaisuuden, sekä metsän että ihmisen, kannalta on ratkaisevaa se, millä tavalla puuta otetaan.

Lähde onkin puhunut paljon metsän jatkuvan kasvatuksen puolesta, avohakkuita vastaan. Jatkuva kasvatus tarkoittaa, että metsästä otetaan puita, mutta se pidetään koko ajan metsänä.

– Avohakkuu merkitsee sitä, että metsä lakkaa sillä erää olemasta, ja koko ekosysteemi kääntyy nurinkuriseen suuntaan metsän kehityksen kannalta. Sen vuoksi avohakkuita ei pitäisi tehdä koskaan. Se ei ole oikein metsälle eikä ihmisellekään pitkän päälle.

Tärkeintä on olla sinut itsensä kanssa

Metsänhoidon emeritusprofessoria on hänen kertomansa mukaan katsottu alan ammattipiireissä kovastikin pahallasilmällä. Hänen suhtautumista metsään on käytetty lyömäaseena.

Vanhassa puussa on paljon ajanpatinaa, voimaa ja latausta. Se on nähnyt paljon enemmän kuin monet meistä ihmisistä.

Erkki Lähde

– Minut on voitu leimata suoraan hulluksi, koska puhun pehmeitä tai en suhtaudukaan luontoon ahneen materialistisesti. Kun ei ole asiallisia keinoja, millä voisi kumota esimerkiksi jatkuvaan kasvatukseen liittyviä tutkimustuloksia, niin etsitään epäasiallisia tapoja, joilla lyödä. Se osoittaa leimaajien tavatonta henkistä heikkoutta.

Lähde huomauttaa, että haastattelututkimukset muutaman vuoden ajalta kertovat, että 70 prosenttia kansalaisista vastustaa avohakkuita ja metsänomistajistakin yli puolet.

Lähde myöntää, ettei ole hauskaa lukea tai kuulla epäasiallista solvaamista, mutta toisaalta sen sietäminen ei ole edes vaikeaa. Arvostelu on helinää, jota ei kannata ottaa enempää mielenpäälle.

– Minulle on tärkeintä se, että olen sinut itseni kanssa. Toimin tutkijana ja kerron rehellisesti, mitä tutkimukset kertovat ja minkä itse tiedän, eikä tarvitse valehdella tai vääristellä. Sellainen elämä on aika helppoa. Arvostelulle ei voi olla tunteeton, mutta se ei todellakaan järkytä mielenterveyttä.

Talous ja lisääntyvä kuluttaminen hävittää luontoa

Lähde ei odota tai velvoita itselleen seuraajia. Hän kuitenkin arvelee, että monella metsäammattilaisella olisi aineksia pehmeämpään tai laaja-alaisempaan suhtautumiseen, vaikka ammattikunta onkin Lähteen sanoin kovin puupäiseksi kasvatettu.

Vaarana on kuitenkin leimautua ja saada jopa kenkää töistä.

– Jos joku lähtisi puhumaan myönteisesti Erkki Lähteen jatkuvasta kasvatuksesta tai yleensä suhtautumisesta, niin siitä seuraisi paljon hankaluuksia kyseiselle henkilölle. Tiedän kuitenkin, että nuorissa on paljon samanlaista suhtautumista. He eivät kuitenkaan voi tulla kovin voimallisesti esiin julkisuuteen. Tutkijana olen uskaltanut olla mitä olen.

Ulostuloa voisi Lähteen mukaan helpottaa, jos yleinen suhtautuminen muuttuisi. Hän ei ole kuitenkaan kovin optimistinen sen suhteen.

– Maailman meno on aina vain hullumpaa ja typerämpää. Kaikki toimenpiteet korostavat ahneutta, huudetaan taloutta ja lisää kuluttamista, mikä tarkoittaa aidon luonnon jatkuvaa hävittämistä. Ei ole edes näköpiirissä, että tämä muuttuisi.