1. yle.fi
  2. Uutiset

"Yleensä sitä huomaa vaan Amarillon" – ketjuravintoloiden keskellä pärjää vain persoonalla

Ravintolaruuassa arvostetaan aiempaa enemmän paikallisuutta, luomua ja terveellisyyttä, mutta yhä useammin myös edullista hintaa.

ravintolat
Bistro Vileen ravintoloitsija Ilkka Arvola
Riina Kasurinen/Yle

Mikkeliläinen Bistro Vilee on tuonut kauppakeskuksen ruuanmaistelutapahtumaan tarjolle madetta. Kala on pyydetty läheiseltä Puulavedeltä ja voissa tirisevänä houkuttaa kiinnostuneita nopeasti paikalle. Ravintolan päätös tarjota paikallista sesonkiherkkua ei ole sattumaa vaan harkinnan tulos.

– Me pärjätään panostamalla paikallisuuteen, laatuun ja tuttuihin perusmakuihin, joita ei yritetä peittää. Tämän kokoisessa kaupungissa ravintolat on aika yksipuolisesti ketjuissa, mikä tarkoittaa sitä, että yksittäiselle ravintolalle riittää tilaa temmeltää. Pitää olla vain hyvä ajatus ja persoonallinen ote, niin sillä pitäisi pärjätä, Bistro Vileen ravintoloitsija Ilkka Arvola kertoo.

Arvola on oikeassa, ainakin jos ravintolaruokailun tuoretta trenditutkimusta on uskominen. Viime syksynä tehdyn tutkimuksen mukaan ihmiset arvostavat aiempaa enemmän ravintolaruuan kotimaisuutta, ympäristöystävällisyyttä, lisäaineettomuutta ja lähi-ja luomuruokaa. Ravintolan valinnassa tärkeintä on, että ravintola sijaitsee hyvällä paikalla ja ruoka on laadukasta. Voisi siis kuvitella, että juuri Bistro Vileen kaltaisia paikkoja olisi Mikkelissäkin lukuisia. Vaan eipä olekaan.

– Ehkä meitä yksityisiä on turhan vähän. Täällä olisi tilaa useammallekin. Ketjupainotteisuus tarkoittaa näissä pienissä kaupungeissa, että sillä poljetaan pois kilpailua. Se on ongelma, koska silloin tarjonta on yksipuolista. Sen sijaan jos on paljon laadukasta tarjontaa, niin se herättää ihmisiä käyttämään palveluita ja yrittäjänä taas silloin on pakko pysyä hereillä, mikä olisi vain hyvä asia, Arvola sanoo.

Mikkelin keskustan illallakin ruokaa tarjoavista ravintoloista kahdeksasta kuusi kuuluu ketjuihin. Näiden lisäksi kaupungissa on pizzerioita, hampurilaispaikkoja ja etnisiä ravintoloita, joista osa kuuluu ketjuihin ja osa ei. Jos viitsii lähteä ajelemaan ruokansa perässä kauemmaksi, alkaa Mikkelin seudulla olla enemmänkin ihmisten toivomia lähi- ja luomuruokaan panostavia paikkoja. Useiden keskisuurten kaupunkien keskustoja kuitenkin kiistatta hallitsevat ketjuravintolat. Eikä ihme: trenditutkimuksen mukaan ruuan edullinen hintataso on yhä tärkeämpi kriteeri ravintolaa valittaessa.

– Ne (ketjut) pystyvät jyräämään hinnalla, siinä heidän kanssaan ei voi kilpailla. Ketjut saavat keskitettyä ostot ja isot sopimukset, työvoimaa voidaan kierrättää ja ne ovat kyllä paljon tehokkaampia kuin me. Me yritetään sitten taas laadulla pätkiä ketjut, koska ne eivät ikinä perustu laatuun eivätkä ikinä tarjoa huippulaatua. Se ei ole fiksua liiketoimintaa vaan paljon tehokkaampaa on tarjota bulkkikamaa, Arvola pohtii.

"Yllättävän laaja tarjonta"

Haukiskageneita
Riina Kasurinen/Yle

Kauppakeskuksen ruuanmaistelutapahtuma on vetänyt paikalle satoja ihmisiä kokeilemaan lähiseudun seitsemän ravintolan tarjontaa. Tarjolla on Bistro Vileen mateen lisäksi useamman ketjun herkkuja, nepalilaista ruokaa ja pari Vileen kaltaista ravintolaa.

– Ravintolavalikoima on Mikkelissä yllättävän laaja. Yleensä sitä huomaa vaan Amarillon, mutta nyt täällä onkin niin monta ravintolaa esillä, että tulee mietittyä vähän keskustan ulkopuolisiakin paikkoja taas. Olen kyllä itseasiassa tyytyväinen mikkeliläiseen ravintolatarjontaan, kun täällä ei kuitenkaan ole sellaista kulttuuria vielä, että ihmiset tykkäisi kuluttaa ravintoloihin, Meeri Larinen sanoo.

– Se (mikkeliläinen ravintolatarjonta) on monipuolinen, hauska ja maukas. Se, että ketjuravintoloita on paljon tarjoaa paljon etuja asiakkaille. Valitsen ravintolan yleensä sillä perusteella millainen palvelu siellä on. Missä on ystävällistä ja hyvä ruoka, niin siellä useimmiten viihtyy, Mika Erling toteaa.

– Hyvä, että on tullut uusia etnisiäkin ravintoloita, voi valita useasta vaihtoehdosta. Tietysti fine dining-ravintoloita täällä ei hirveästi ole ja semmonen kunnon italiailainen ravintola kyllä meikäläisen vatsaa lämmittäisi, Joonas Elkharam sanoo.

Ei turhalle hienostelulle

Trenditutkimuksen mukaan ihmiset käyvät ulkona syömässä Suur-Helsingin alueella yli neljä kertaa viikossa, muissa kaupungeissa 2-3 kertaa viikossa ja maaseudullakin pari kertaa viikossa. Sopiva hinta aterialle on 10-15 euroa, alle 10 euron sapuskat eivät kuitenkaan niinkään kiinnosta. Ruuaksi halutaan mieluummin kanaa tai muuta lintua kuin koko lihaa ja palan painikkeena menee vesi tai viini maidon ja mehun sijaan. Hampurilaisten suosio on kasvussa kun taas keittojen laskussa.

Bistro Vileessä kauhaa pyritään heiluttamaan trendejä kuunnellen, mutta perusasioihin luottaen. Maaseutumainen ympäristö ei vaikuta ruokalistaan ainakaan negatiivisesti, Arvola sanoo.

– Semmoset tutut jutut toimii, ei mitään turhaa hienostelua. Kun maut ovat ihmisille tuttuja niin ne yleensä maistuvatkin parhaiten. Se, että ollaan Mikkelissä näkyy ruokalistassa pelkästään positiivisesti: tehdään paikallisista raaka-aineista tähän päivään niitä sopivaksi viilaten ja nimenomaan paikallisuus on vahvuus. Pienessä kaupungissa asiakaspohja on melko kapea, jolloin sesonkien merkitys korostuu, sekä se, että samat ihmiset pitää saada tulemaan ravintolaan uudestaan ja uudestaan. Samanlaista se on isoissakin kaupungeissa, mutta pienissä se korostuu.

Lähde: Ravintolaruokailun trenditutkimus 2014, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry

Lue seuraavaksi