1. yle.fi
  2. Uutiset

Mankelointi on katoavaa kansanperinnettä

Mankeloinnin makuun päässeet todistelevat kilvan, kuinka ihanaa on pujahtaa lakanoiden sileään syleilyyn. Nykyihminen on korvannut mankeloinnin kuivausrummulla ja nykyaikaisella silitystekniikalla tai yksinkertaisesti nukkuu ryppyisemmissä lakanoissa.

ilmiöt
Vanha mankeli on edelleen toimintakuntoinen
Kati Siponmaa / Yle

Keminmaalainen Asta Pahkala on vannoutunut mankeloija. Lautiosaaren Marttojen varapuheenjohtajana toimiva Pahkala listaa monta syytä, miksi tekstiilit on hyvä mankelilla käsitellä.

– Kaappi on hienossa järjestyksessä, kun lakanat menevät pienempään tilaan. Ja huonepölyn määrä vähenee, kun kuitu tiivistyy, nainen luettelee.

Yksi syy on kuitenkin ylitse muiden.

– Onhan se aivan taivaallista mennä nukkumaan mankeloituihin petivaatteisiin, Pahkala hymyilee.

Asta Pahkala
Asta Pahkala avasi Pesula-mankelina toimineen navetan oven vuosikymmenien jälkeen ja muistot tulvivat mieleen.Kati Siponmaa / Yle

Kolmen perheen yritys

Pahkala pääsi mankeloinnin makuun jo nuorena, kun hänen kotikylälleen perustettiin Lautiosaaren "Pesula-mankeli".

Onhan se aivan taivaallista mennä nukkumaan mankeloituihin petivaatteisiin.

Asta Pahkala

Keminmaan Lautiosaaressa Peurasaaren tilan tyhjilleen jääneessä navetassa pestiin pyykkiä isossa padassa, kuljetettiin sitten kärrypelillä toisaalle kuivumaan ja tuotiin hieman kosteina takaisin navetan suojissa olleen koneen mankeloitavaksi.

Pesula-mankelin perusti Viljo ja Hilma Peurasaaren lisäksi heidän sukulaispariskuntansa ja eräs naapurissa asunut perhe.

Vanhat tilikirjat paljastavat, että vuonna 1955 perustetun yrityksen mankeli maksoi 360 000 markkaa. Korkeasta hankintahinnasta huolimatta mankelointi oli asiakkaille edullista.

– Asiakkaalle mankelointi maksoi ensin markan ja myöhemmin se nostettiin puoleentoista, kertoo Veijo Peurasaari, jonka pojan omistuksessa sukutila nykyisellään on.

Kotimankelit kaatoivat yrityksen

Peurasaari katselee vanhemman veljensä Karin kanssa vanhoja valokuvia, joista voi päätellä Pesula-mankelissa riittäneen vipinää.

– Joskus piti sanoa, että ei tänä päivänä, kun oli niin täyttä, Veijo Peurasaari muistelee.

Asta Pahkala oli mankelin asiakkaana 60-luvulla ja hänkin muistelee, että talosta aikoja kyseltyään saattoi saada joskus "ei-oota" vastaukseksi.

Pahkala onkin sittemmin hankkinut kotikäyttöisen mankelin, jolla edelleen käsittelee kaikki petivaatteet.

Joskus piti sanoa, että ei tänä päivänä, kun oli niin täyttä.

Veijo Peurasaari

Ensimmäiset kotikäyttöiset mankelit maksoivat "työmiehen kahden viikon palkan" ja suosion kasvaessa niissä alkoi olla valinnanvaraa. Kotimankeleiden yleistyttyä Lautiosaaren Pesula-mankelin suosio hiipui.

Kotimankeleiden kysyntä romahti

Vuoden 2014 tilaston mukaan mankeleita myytiin Suomessa 2 200 kappaletta, kun kulta-aikaan 90-luvulla myyntimäärä oli noin 20 000 vuodessa.

– Mankeleiden valmistus siirtyi Ruotsiin Upon Lahden tehtaan sulkemisen yhteydessä pari vuotta sitten, kertoo Erkki Mäkikoski.

Mäkikoski edustaa mankeleita maahantuovaa Upoa, jonka valmistamaa perusmallia on vielä saatavilla useissa kodinkoneita myyvissä liikkeissä.

Mankelointioppi on jäänyt siirtämättä

Kemin Expertin myymäläpäällikkö Jarno Keinänen arvelee, että mankelointia on jonkin verran korvattu kuivausrummuilla ja nykyaikaisella silitystekniikkalla. Tai ihmiset nukkuvat ryppyisimmissä lakanoissa.

– Ihmiset ovat kaupunkilaistuneet ja enää ei välttämättä ole tilojakaan mankeloinnille. Vanhemman polven mankelointioppi on jäänyt jossain vaiheessa pois matkasta ja nykyihmisten kiireisessä elämässä ei ole aikaa mankeloinnille.

Erään mankelin prototyyppi pyöri tehtaalla 70-luvulla yötä päivää kolmen vuoden ajan kunnes testi lopetettiin kyllästymisen vuoksi.

Erkki Mäkikoski

Keinäsen mukaan mankeleita kysyvät lähinnä senioriasiakkaat, jotka ovat tottuneet sitä käyttämään ja uusi laite halutaan ostaa käytössä kuluneen tilalle.

Erkki Mäkikoski sanoo vanhojen mankeleiden olevan niin kovaa tekoa, ettei niitä normaalilla käytöllä saa särkymään.

– Erään mankelin prototyyppi pyöri tehtaalla 70-luvulla yötä päivää kolmen vuoden ajan kunnes testi lopetettiin kyllästymisen vuoksi. Testi vastasi varmaankin yli sadan vuoden kotikäyttöä, Mäkikoski naurahtaa.

Lue seuraavaksi