Uuni, pitkät kalsarit ja sen seitsemän sortit jauhot voivat yllättää maahanmuuttajan

Maahanmuuttajille Suomen ilmasto, kulttuuri ja arki ruokahyllyjä myöten ovat täynnä yllätyksiä. Martat auttavat osaltaan tulijoita kotoutumaan näyttämällä, miten vehnäjauhot erottaa mannasuurimoista ja miten vuode pidetään hyvänä nukkua.

Kotimaa
Pullia kaupan irtomyyntipisteessä.
Jyski Lyytikkä / Yle

Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Martat tekevät kotouttamistyötä useilla tavoilla. Kokkolan seudun opisto ostaa vuosittain Martoilta kursseja, joilla maahanmuuttajat opettelevat arjen hallintaa ja elämäntaitoja. Samaa työtä on toisaalta tehty Marttojen omassa Arki sujuvaksi -hankkeessa jo pian parikymmentä vuotta. Osaltaan kotouttamista tekevät myös Kirjavat Martat.

Neuvonnassa ensin selvitetään tulijoiden tausta ja mukautetaan neuvot sen mukaan. Tarvittaessa lähdetään aivan perusteista:

– Elintarvikkeista ja siitä, miltä ne näyttävät. Vehnä-sanan moni saattaa jo tietää, ja pussin kyljessä voi lukea vehnä. Kotona pussista saattaakin paljastua vehnästä tehtyjä mannasuurimoita, havainnollistaa toiminnanjohtaja Tuija Biskop.

Saattaa myös olla, että lähtömaassa viljat on hankittu suurissa erissä, mutta pienemmistä valikoimista:

– Meillä erilaisia jauhopusseja löytyy kaupan hyllystä varmasti 20–30!

Maahanmuuttajien kanssa käydään tilaisuuksien mukaan konkreettisesti kaupassakin. Suomalainen ruokamaailma yllättää maahanmuuttajat Biskopin mukaan joka kerta – pääasiassa positiivisesti.

– Kyllä se yllättää monipuolisuudellaan ja maullaan. Juureksi käytetään toki muuallakin, mutta soseet ovat silti erikoisia.

Jos maahanmuuttaja tulee maasta, jossa ruoka valmistetaan avotulella, jo uuni on usein outo asia. Samoin tulijan voi yllättää juokseva vesi ja muut suomalaiselle itsestäänselvyydet. Lajittelu ja jääkaapin oikeat lämpötilat vaativat nekin neuvomista.

Kalsareilla ilmastoshokkia vastaan

Paitsi ruokakulttuurissa, maahanmuuttajat tarvitsevat neuvoja muissakin arjen asioissa. Jos saman kurssin aikana pääsee tapaamaan saman porukan kolme kertaa, aikaa voi riittää vaikkapa vuoteen hoitamisen opettamiseen.

Suurimmat yllätykset aiheuttaa silti aina ilmasto, jos maahanmuuttaja tulee lämpimältä seudulta:

– Kerrospukeutumisessa täytyy neuvoa: monen on vaikea ymmärtää, että välissä pitäisi olla vielä jotain. Tai hänellä voi olla talvikengät, mutta ilman sukkia, kuvaa Tuija Biskop. Hän on itse aikanaan laatinut koulutusohjeet kerrospukeutumiseen. Ohjeissa kerrotaan havainnollisesti, mitä ovat vaikkapa kalsarit ja sukkahousut ja miten vilu pidetään loitolla.

Martoille kotouttaminen on sisäänajoa paitsi suomalaiseen kotiin, myös kulttuuriin – esimerkiksi siihen, että miehetkin tekevät töitä keittiössä.

– Automaattisesti perheen arki rakentuu eri lailla kuin jos on kotona. Aluksi äiti voi olla kotona. Yhteiskuntaan sisälle pääsy edellyttää kuitenkin sitä, että kaikki ovat työssä. Se taas vaatii molempien osallistumista kotonakin, tiivistää Biskop.