1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Sibelius-näyttelyt raaputtavat esiin elävää Jannea

Sibelius-kuva monipuolistuu tänä vuonna monin osin Hämeenlinnassa. Kaupungin museot tuottavat säveltäjän 150-vuotisjuhlan yhteydessä neljä suurta Sibeliukseen liittyvää näyttelyä. Niiden avulla raaputetaan säveltäjän jähmeää julkisuuskuvaa.

Kotimaan uutiset
Sibeliuksen syntymäkotimuseo.

Valokuvataiteilija Taneli Eskola valmistautuu parhaillaan omalta osaltaan Sibeliuksen 150-vuotisjuhlintaan. Juhlavuonna hänen valokuviaan on esillä sekä Sibeliuksen syntymäkodissa että Hämeenlinnan kaupungin historiallisessa museossa. Eskola muistaa hyvin lapsuudestaan Sibeliuksen satavuotisjuhlat.

– Musiikin teorian opettajani Jarmo Sermilä heilui juhlasta tehdyssä dokumentissa viikset liehuen ja muutenkin olin hengessä mukana eli nyt tämä tänä vuonna vietettävä 150-vuotisjuhla on niin kuin peruskauraa eli minulle jäi se juhlaputki päälle, kertoo Taneli Eskola.

Eskolan kuratoima Sibeliuksen syntymäkodin pienoisnäyttely painottuu taiteilijamuotokuviin. Valokuvia avataan päiväkirjamerkinnöin, kirjesitaatein ja liittämällä yksittäisiä otoksia valokuvauksen yleisempään historiaan.

Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon valokuvanäyttely esittelee Jean Sibeliukselle tärkeitä paikkoja, maisemia ja tunnelmia. Eskolan valokuvataide saa rinnalleen säveltäjämestarin ajatelmat, jotka kertovat erilaisista elämäntilanteista, vuodenajoista ja miljöistä.

– Maisema on kuin aikakone, joka voi viedä katsojan niin säveltäjän nuoruudenmaisemiin Hämeessä kuin Tuusulan taiteilijayhteisön tunnelmiin Järvenpäähän.

Ihminen esiin jäyhien kuvien takaa

Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuonna halutaan kurkistaa aiempaa enemmän verta ja lihaa olleen Sibeliuksen lapsuuteen, aikuisuuteen kuin luovuuteenkin. Lähtökohta säveltäjän työlle on ollut lapsuuden kodin äänimaisema ja sen läheisyydessä avautuva hämäläinen luonto. Kansallismaisema Aulangolla on tunnetusti ollut Finlandian innoittaja.

– Aina, kun katsoo näitä vakavia, jylhiä muotokuvia ja valokuvia Jean Sibeliuksesta, niin ihmettelen, että mitä tapahtui sille pienelle Jannelle, jolla oli kuulemma harvinaisen tarttuva nauru, joka harrasti kujeita ja oli äärettömän mielikuvitusrikas ja teki mielellään näytelmiä, miettii Hämeenlinnan historiallisen museon tutkija Inka-Maria Laitila.

Vesistöt ja suuret Hämeenlinnan puistot ovat puhutelleet ja innoittaneet Sibeliusta. Sibelius on puolestaan innoittanut valokuvaajia, Sibeliuksesta onkin kuvia aivan lapsuudesta lähtien hänen viimeisiin vuosiinsa saakka. Valokuvien tuottama näkemys Sibeliuksesta on kuitenkin jähmeä: juuri sellainen, joka sopi aikanaan identiteettiään rakentavalle kansankunnalle. Kuva olikin säveltäjän esitys, rooli julkisuuden teatterissa.

– Se oli teatteri, se oli ikään kuin esitys valokuvaajille, joidenkin kanssa juttu sujui paremmin ja joidenkin kanssa huonommin, kertoo valokuvataitelija Taneli Eskola. 1920-luvulla Sibelius tietoisesti kirjoitti tämmöisenkin lauseen, että pitää pukea ylle naamio, jotta voisi olla ihmisten joukossa.

– Eli mitä vanhemmaksi hän kasvoi, niin sitä tietoisempi hän oli tästä roolistaan ja silloin valokuvaaminen oli eräänlainen teatteriesitys.

Näyttelyiden kimarassa on jokaiselle jotakin

Hämeenlinnan kaupungin historiallisessa museossa ja Hämeen linnassa pääsee tänä vuonna tutustumaan kahteen säveltäjämestarista kertovaan näyttelyyn. Janne – kohtaamisia Jean Sibeliuksen lapsuuden ja nuoruuden maailmassa​ avautuu yleisölle 20. maaliskuuta. Näyttelyn pääosassa on ihan tavallinen ja kuitenkin hyvin erityinen poika, joka syntyi Ruusukorttelissa ja leikki Tähtipuistossa. Sibeliuksen maisemaan pääsee tutustumaan niin ikään 20. maaliskuuta avautuvassa valokuvanäyttelyssä, missä Taneli Eskolan valokuvataiteeseen on nidottu Sibeliuksen ajatelmia.

Hämeenlinnan Taidemuseossa avautuu 20. helmikuuta Ars Häme 40 -juhlanäyttely, ÄÄNESTÄ JOHTUVA, jonka teemana ovat kuvataide ja mu­siikki säveltäjämestari Jean Sibeliuksen juhlavuoden kunni­aksi. Ars Hämeen näyttelyssä nähdään runsaasti ­­yhdistyksen omien taitelijoiden maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, installaatioi­ta ja videoteoksia.

Toukokuussa Hämeenlinnan Taidemuseossa avataan kaikkien tunteman ja rakastaman kuvittajan Martta Wendelin töistä koottu näyttely ja syyskuussa videoteoksistaan tunnetun Eija-Liisa Ahtilan näyttely.

Hämeenlinnan Taidemuseon syksyn toinen huippunäyttely esittelee uunituoreen Ars Fennica -voittajan tuotantoa. Tänä vuonna palkinto jaetaan suomalaiselle nykytaiteilijalle tunnustuksena korkeatasoisesta ja persoonallisesta luovasta työstä. Ehdokkaina ovat Laura Könönen, Outi Pieski, Pink Twins, Hans Rosenström ja Mika Taanila. Voittaja julkistetaan keväällä 2015.

Myös Linnankasarmilla toimiva Museo Militaria osallistuu juhlavuoteen näyttelyllä Jääkärit ja Sibelius. Helmikuussa avautuva näyttely esittelee yhden jääkärin, Heikki Nurmion, jonka sanoihin Sibelius sävelsi syksyllä vuonna 1917 Jääkärimarssin.

Eikä juhlavuonna sovi unohtaa Sibeliuksen syntymäkotia, missä on esillä jo viime vuoden marraskuussa avautunut Sibelius valokuvassa -näyttely.

Lue seuraavaksi