Pimeästä pohjoisesta valoa Pariisiin – suomalaistaide avasi YK:n valon vuoden

YK:n kansainvälinen valon ja valoteknologian vuosi on avattu virallisesti Pariisissa. Juhlapaikkana toimivan Unescon päämajan on valaissut joensuulainen taiteilija Kari Kola, joka odottaa ainutlaatuisen taideteoksen poikivan lisää huipputason valaisutöitä.

Kotimaa
Kari Kolan valotaideteos Pariisissa
Lasse Laitinen / Yle

Suomen susirajalta on viety valotaidetta Pariisiin. Joensuulainen valotaiteilija Kari Kola valaisee YK:n valon vuoden (siirryt toiseen palveluun) avajaistapahtuman Pariisin sydämessä. Kolaa hymyilyttää ajatus, että hän saa kunnian viedä valoa pimestä pohjoisesta Euroopan miljoonakaupunkiin.

– Teemat ovat revontulista ja auringonnoususta, oikeastaan hetkestä juuri ennen, kuin aurinko nousee. Ne ovat valollisesti voimakkaimmat asiat mitä tiedän, halusin niitä kokeilla, Kola kertoo teoksestaan.

Taideteoksessa Light is here Unescon päärakennuksen seinät valaistaan siten, että niissä vaihtuvat pehmeästi liikkuvat revontulten sävyt ja tähtitaivas. Ne ja aamun koitto toteutetaan myös kuvioilla, joita rakennukseen piirretään videotykeillä. Lisäksi Unescon pihanurmella ja seinänvierillä on muita taideteoksia, jotka on valaistu.

Teosta ihastelevat paitsi avajaisiin saapuva noin 1 300-henkinen ihmisjoukko, myös paikalliset asukkaat. Moni ohikulkija pysähtyy katselemaan teosta. Yksi heistä on Unescon lähellä asuva Maëlle Chabrillat.

– Normaalisti tätä rakennusta ei oikein edes huomaa. Nyt valo nostaa sen kauniisti esille ja tulee katsottua rakennuksen piirteitä, Chabrillat pohtii ja kiittää teoksen kauniita värejä.

Värejä loihtimassa Kari Kolan apuna on kymmenhenkinen ryhmä, joka on koottu kolmesta maasta. Heidän käytössään on neljä kuorma-autollista valokalustoa. Teos on suuri paitsi tekijä- ja kalustomäärältään, myös symboliikaltaan. Onhan kyseessä rakennus, joka on kansainvälinen kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin pääjärjestö.

Unescon valaisu poikinee lisätöitä valomiehelle

Itseäni kiinnostaisi valaista esimerkiksi Unescon maailmanperintökohteita.

Kari Kola

Kari Kola pitää teosta aivan ainutlaatuisena ja kokoluokassaan uskomattomalta. Hän vertaa, että olympialaisten avajaisia on säännöllisin väliajoin, mutta valon vuosi on nyt eikä Unescon päärakennusta ole ikinä ennen valaistu.

Taiteilija uskoo, että tämä teos poikii erittäin mielenkiintoisia valaisutöitä jatkossa. Hän kertoo jo käyneensä alustavia keskusteluja tulevista töistä.

– Tämä varmasti poikii mielenkiintoisia töitä! Itseäni kiinnostaisi valaista esimerkiksi Unescon maailmanperintökohteita vaikkapa yksi vuodessa.

Reilun viikon takainen terrori-isku ja muut väkivallanteot leimaavat tunnelmaa Pariisissa. Sitä suuremmalla syyllä Kola on iloinen, että valoteos on esillä juuri nyt.

Tämä on kaunista.

Maëlle Chabrillat

- On kiva tuoda tällaista positiivista toimintaa tänne. Pariisi kaipaa kuitenkin valoa nyt ehkä enemmän kuin koskaan, Kola uskoo.

Sama ajattelee Maëlle Chabrillat.

– Hyvä ajatus tähän Pariisin lämpötilaan ja vuodenaikaan, sekä täällä vallitsevaan tunnelmaan. Tämä on kaunista, Chabrillat kiittää.

Valosta ratkaisuja ihmisten arkeen

YK:n valon ja valoon liittyvän tekniikan eli fotoniikan teemavuoden tarkoitus on nostaa tietoisuuteen valon mahdollisuudet muun muassa koulutuksessa, viestinnässä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Valaistu päärakennus edustaa valon tuomaa kauneutta, mutta kaksipäiväisissä avajaisseremonioissa valosta puhutaan hyvin monesta näkökulmasta.

– Tämä on hieno tilaisuus. Tässä yhdistyy tiede, taide, yhteiskunta ja teknologia. Kaikki nämä samoissa avajaisissa, iloitsee Suomen valon vuoden komitean puheenjohtaja Pasi Vahimaa.

Valon mullistavia vaikutuksia viime aikoina ovat olleet muun muassa tietoliikenteen nopeuksien huima kasvu valokuitujen ansiosta.

Tässä yhdistyy tiede, taide, yhteiskunta ja teknologia.

Pasi Vahimaa

- Se on mullistanut meidän käyttäytymistä, miten me seurataan maailmaa ja miten me jaetaan tietoa maailmassa. Se kaikki pohjautuu siihen, että me voidaan välittää tietoa hyvin nopeasti valon avulla, Itä-Suomen yliopistossa fotoniikan professorina työskentelevä Vahimaa kertoo innostuneena.

Valon käyttö on kehittynyt paljon myös lääketieteessä, jossa valo on tärkeä mittausväline. Laser-valolla myös tehdään leikkauksia.

Teemavuoden avajaisissa puhutaan paljon valon käytön kehittymisen mahdollisuuksista auttaa köyhissä oloissa elävien ihmisten elämää.

– Maailmassa noin 150 miljoona ihmistä tarvitsisi silmälasit, mutta heillä ei ole syystä tai toisesta mahdollisuutta saada niitä. Jos me pystymme muuttamaan tätä ja tarjoamaan näille ihmisille silmälaseja, se mullistaa heidän omaa elämäänsä ja sitä yhteiskuntaa jossa he toimivat, Vahimaa sanoo.

Tätä asiaa ajaa saksalaisen Martin Aufmuthin OneDollarGlasses-projekti. Siinä säätiö tekee käsikäyttöisiä koneita, jotka tekevät silmälaseja yhden euron hintaisista materiaaleista. Näitä koneita voidaan sitten viedä sen alueen ihmisille, missä laseja tarvitaan.

Myös edullisten ja vähän sähköä käyttävien valojen tekeminen on tärkeä asia. Tarvitaan pienellä kulutuksella toimivia valoja, joiden pitää olla myös halvalla hankittavia.

– Kehittymättömissä maissa ei ole mitenkään itsestään selvää, että on käytössä sellaista sähköverkkoa, kuten meillä on. Jos me voidaan tarjota näille ihmisille edullisia valonlähteitä ja edullista valaistusta, se konkreettisesti tarkoittaa sitä, että lapset voivat tehdä kotitehtäviä myös illalla, kun ulkona on pimeää. Tämä on näitä asioita, joilla on suuri, mullistava vaikutus siihen, miten yhteiskunta voi kehittyä, kun lapset saavat koulutusta, Vahimaa sanoo.

Suomi on pimeä maa, jossa hallitaan valo

Valon vuoden avajaisiin osallistuu noin 1200 kutsuvierasta ja lisäksi Unescon väkeä. Suomesta edustajia on maan kokoon poikkeuksellisen paljon, noin 15 ihmistä. Tämä johtuu siitä, että Suomi on ansiokas maa muun muassa fotoniikan tutkimisessa ja yritystoiminnassa. Tilaisuudessa on muun muassa opettajia ja opiskelijoita Itä-Suomen yliopistosta ja Tampereen teknillisesta korkeakoulusta. Lisäksi yleisössä on optiikan alan seurojen puheenjohtajia, jotka ovat suomalaisia.

– Fotoniikkaan liittyvä bisnes on maailmassa noin 350 miljardia euroa. Puhutaan valtavasta alasta. Siellä on valtavia massatuotteita kuten aurinkokennot ja näytöt. Toisaalta siellä on pienempiä segmenttejä, kuten lääketieteen diagnostiikka ja teollisuuden mittalaitteet. Tällaiset erikoistuneemmat tuotteet ovat niitä, joissa Suomessa ja Euroopassa olemme kilpailukykyisiä, Vahimaa sanoo.