1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. internet

Verkkomainos tarttuu ja seuraa sinua sivulta toiselle

Mainostajat seuraavat  tarkasti kuluttajien liikkumista internetsivuilla. Sivustoilla olevat evästeet keräävät loputtomasti tietoja ihmisten kiinnostuksen kohteista ja niitä käytetään mainosten kohdentamiseen. Nettimainonnalta on kuitenkin myös mahdollista suojautua.

Helsinki patistelee lukiolaisia hankkimaan kannettavan tietokoneen. Kuva: Anna Wikman / Yle

Internetissä liikkuva on vapaata riistaa tietojen kerääjille. Keruu on valtava liiketoiminnan muoto.

Googlet, Facebookit ja muut nettisivustot keräävät meistä herkeämättä tietoja, joita myydään mainostajien tarpeisiin. Mainokset kohdennetaan mahdollisen henkilökohtaisiksi.

– Jos käyt vilkaisemassa polkupyöriä kaupan sivustolla, niin pyörämainoksia näkyy muillakin selaamillasi sivustoilla, kertoo Anvian liiketoimintajohtaja Klaus Varis.

Verkkosivustot ja verkkokaupat liittävät selaimen välimuistiin evästeitä. Evästeet helpottavat sivustojen käyttöä ja palvelua. Niitä on käytännössä jokaisella sivustolla. Juuri evästeet keräävät verkossa liikkuvasta  tarkkoja tietoja mainontaa varten.

Mainosten torjuminen on silti mahdollista asettamalla kone tilaan, jossa evästeet eivät tallennu välimuistiin. Myös ahkera välimuistin tyhjennys auttaa. Nettimainoksia ei voi kieltää "ei mainoksia" -tarralla, niin kuin tavallisessa postilaatikossa.

– Ei se verkossa kauhean hyvin toimi. Vaikka evästeitä ei olisikaan, niin kyllä siellä mainoksia näytetään. Mutta se mainonta ei enää ole juuri sinulle kohdennettua, tähdentää Klaus Varis.

Tietojen kalastajat suurin uhka

Aivan oma lukunsa ovat tietojen kalastamiseen rakennetut sivustot. Ne voivat olla kopioita vaikkapa verkkopankin etusivusta tai muun tavanomaisen toimijan sivulta.

Useimmat tunnistavat jo nykyään sähköpostiin tulevat lottovoitto-viestit ja muut niiden kaltaiset tietojenkalasteluyritykset. Silti niihin sortuu vuosittain joukko ihmisiä.

– Vaaralliset sivustot ujuttavat koneelle haittaohjelmia, jotka kaivavat sieltä sähköpostitiedot ja kaiken muunkin. Tämä on tosi huolestuttava puoli internettiä, sanoo Anvian liiketoimintajohtaja Klaus Varis.

Käyttäjien tietojen varastaminen haittaohjelmilla oli viime vuoden suurin nettiuhka. Tietojavarastavista haittaohjelmatartunnoista tehtiin Viestintävirastoille yli satatuhatta ilmoitusta. Niitä vastaan koneen tietoturvajärjestelmien olisi syytä olla kunnossa ja käyttäjällä ripaus malttia ja tervettä järkeä.