Tuulivoimalan ääni on monimutkainen kokemus

Vaasan yliopiston tutkijatohtori Petri Välisuo ei kiistä sitä, että tuulivoimaloista syntyy melua. Pulmalliseksi hänen mukaansa nousee kuitenkin kysymys melun häiritsevyydestä. Välisuo ei kannata vakioetäisyysasetuksia tuulivoimalan ja asutuksen välille.

Kotimaa
Kaksi tuulivoimalaa
Yle

Vuoden 2013 lopussa Suomessa oliEnergiateollisuuden tietojen (siirryt toiseen palveluun)mukaan 211 tuulivoimalaa. Ja lisää tulossa.

Pohjalaismaakunnissakin tuulivoimaloita rakennetaan parhaillaan useita. EsimerkiksiVähäkyrön Torkkolassapitäisi ensi kesänä pyöriä kuudentoista voimalan tuulivoimalapuisto.

Tuulivoimaloista ei synny päästöjä ilmaan, veteen tai maahan, vaan niiden vaikutukset ovat enemmänkin maisemallisia. Ääntä niistä kuitenkin syntyy, sanovat monet, eikä väitettä tyrmää myöskään tutkijatohtori Petri Välisuo Vaasan yliopistosta.

– Kyllä niistä ääntä lähtee, mutta onko se häiritsevää tai kiusallista, onkin paljon mutkikkaampi kysymys, Petri Välisuo pohtii ja jatkaa samantien vertaamalla tuulivoimaloita suomalaisille tutumpaan keskitettyyn tapaan tuottaa energiaa.

– Kysymyksen ydin on se, että tuulivoima on hajautettua energiaa ja tuuliturbiinit sijoitetaan eri puolille maakuntaa. Kontaktipinta on suurempi ja vaikutukset tulevat helpommin (ihmisten) takapihalle ja läheisyyteen.

Ympäristöasennetta ja hyötynäkökulma

Vaasan Yliopiston tutkijatohtorit Birgitta Martinkauppi ja Petri Välisuo kutsuvat tuulivoimaloiden synnyttämää melua sykkiväksi ääneksi. Samankaltaiseksi kuin meren kohina. Petri Välisuo vertaa tuulivoimaloiden aikaansaamaa melua tieliikennemeluun, joka ärsyttää kuitenkin samantasoista tuulivoimaa vähemmän .

Tutkijatohtorit Petri Välisuo ja Birgitta Martinkauppi
Tutkijatohtorit Petri Välisuo ja Birgitta Martinkauppi Vaasan yliopistosta.Anne Tastula/Yle

– Hyötynäkökulma on yksi asia. Kytkös turbiinin ja asukkaan kokeman hyödyn välillä on ehkä etäisempi kuin esimerkiksi tieliikenteen osalta. Minua esimerkiksi häiritsee joskus tieliikenne asuntoni lähellä, mutta en silti halua mennä tielle sanomaan, että se on katkaistava, koska itsekin käytän sitä. Pelkästään desibelitasot ei varmaan selitä kaikkea, Välisuo miettii.

Välisuo ei kyseenalaista sitä, että jotkut kokeva tuulivoimalan melun häiritsevänä, mutta toteaa, että tutkimuksia tuulivoimaloiden melun kokemisesta on melko vähän. Hän muistaaPedersen & Larsmanin (siirryt toiseen palveluun)(2008) tutkimuksen aiheesta.

– He totesivat tutkimuksessaan, että desibelilukemat korreloivat aika huonosti sen kanssa, kiusaako ääni jotakuta ihmistä vai ei. Parhaiten korreloiva tekijä oli ympäristöasenne. Eli, jos ihminen muuttaa maaseudulle, koska tykkää hiljaisuudesta ja sitten joku laittaa siihen tuuliturbiinin, niin se koetaan häiritsevämpänä kuin jos ihminen asuu urbaanilla alueella, jossa aina on ihmisten aiheuttamaa melua, Välisuo sanoo.

"Vakioetäisyysasetukset huonoja"

Tutkijatohtori Petri Välisuo ei kannata pelkästään etäisyyteen perustuvaa säädöstä siitä, miten lähelle asutusta tuulivoimaloita saa rakentaa, sillä tuulivoimalan meluun vaikuttaa moni asia.

– Jos halutaan mitata paljonko melua yksi turbiini tuottaa, pitää mitata useana päivänä, Petri Välisuo sanoo.

– Oma kantani on, että vakioetäisyysasetukset ovat huonoja. Jos meillä olisi tämmöinen kahden kilometrin etäisyys ja jos melutasolla ei olisi väliä, niin vähitellen sekään ei olisi riittävä, vaan asetusta olisi muutettava, Välisuo perustelee.

Äänen ja äänettömyyden merkitys tunnustetaan tutkijoiden mukaan tuuliturbiinivalmistajienkin joukossa. Turbiinitkin kehittyvät tähtäimenä hiljaisuus. Välisuo kertoo viime vuoden konferenssikuulumisista:

– Lapamuoto on yksi asia, millä siihen voidaan vaikuttaa. Konferenssissa esiteltiin hammastuksia, joita laitetaan lavan reunaan – matkitaan pöllön tai haukan sulkia. Mekaniikka saattaa tuottaa ääntä, joten on koitettu päästä eroon vaihdelaatikosta, joka saattaa ulista ja koitetaan saada mekanismikomponentit niin, etteivät ne resonoisi. Kehitystä tapahtuu koko ajan.