1. yle.fi
  2. Uutiset

Sinfoniaorkesteri on omalaatuinen työyhteisönsä – "olemme alistuneina kapellimestarin määräysvallalle"

Klassisen musiikin soittajat harjoittelevat 4-6 tuntia päivässä, joten niskat, huulet ja kädet ovat kovilla.

Ylen aamu
Helsingin kaupunginorkesterin II viulun äänenjohtaja Anna-Leena Haikola sekä käyrätorven äänenjohtaja Ville Hiilivirta aamu-tv:n studiossa Sari Huovisen vieraana.
Anna-Leena Haikola ja Viile Hiilivirta ovat Helsingin kaupunginorkesterin soittajia. Minkälainen työpaikka sinfoniaorkesteri on? Ja mitä kaikkea löytyykään soitinlaukuista viulun ja käyrätorven lisäksi?

Helsingin kaupunginorkesterin soittajia ei kauaa tarvitse patistella, kun heitä pyytää muistelemaan nuoruuden säveltäjäidoleita.

– Ensimmäisiä fanituksen kohteita minulla on ollut Mahler, joka kirjoitti hyvin paljon käyrätorvelle. Ja myöhäisteini-iässä oli Stravinsky-vaihe. Se tulee jokaiselle nuorelle kun pääsee ensimmäisen kerran kuulemaan Kevätuhria, muistelee käyrätorven äänenjohtaja Ville Hiilivirta.

– Minulle oli iso elämys, kun pääsi ensimmäisen kerran soittamaan Brahmsin sinfonioita ja Sibeliuksen viukonserttoa, kertoo II-viulun äänenjohtaja Anna-Leena Haikola.

Haikola on työskennellyt HKO:ssa jo 12 vuotta, Hiilivirrallekin tulee viisi vuotta täyteen. Molemmille oli jo lapsena selvää, että musiikki vie mennessään.

– Katsoin neljä-viisivuotiaana Wienin uudenvuodenkonserttia televisiosta ja sanoin äidille, että mä haluan tonne. Sitten kinusin viulua ja lopulta sain sen, nauraa Haikola.

Hiilivirta taas tulee muusikkoperheestä ja vietti jo lapsena aikaa Radion sinfoniaorkesterin pukuhuoneessa Aku Ankan taskukirjan kanssa. Hiilivirta soitti aluksi pianoa, 9-vuotiaana tuli mukaan käyrätorvi.

– Vaikka lähdin konsertteihin pakotettuna, niin kyllä siinä jotenkin aisti muusikoiden keskinäisen toverillisuuden ja hyvän meiningin.

Orkesteri on hierarkkinen työyhteisö

Vuonna 1882 perustettu Helsingin kaupunginorkesteri on Pohjoismaissa pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut ammattisinfoniaorkesteri. Nykyisin vakituisia soittajia on 102. Joukkoon mahtuu monenlaisia ihmisiä, mutta konserteissa kaikkien on oltava yhtä.

– Olemme samassa tilassa ja hyvin hierarkisessa järjestyksessä, tavallaan alistuneina ensisijaisesti kapellimestarin määräysvaltaan. Sitten tulevat konserttimestari, äänenjohtajat jne., kuvailee Hiilivirta.

Orkesterilla on yhteisiä harjoituksia neljä tuntia joka arkipäivä. Harjoituksissa opetellaan konsertin kappaleita ja tutustutaan kapellimestarin toiveisiin. Sitä ennen soittajien on täytynyt harjoitella teoksia kotona.

– Hyvässä harjoitustilanteessa soitetaan mahdollisimman paljon ja puhutaan mahdollisimman vähän, kertoo Hiilivirta.

Huulet ja kädet kovilla

Konsertteja on yksi tai kaksi viikossa. Kun joka päivä soittaa monta tuntia, pienet vammatkin ovat muusikoille tuttuja: rasitusvammat ja niska- ja hartiajumit ovat yleisiä. Puhallisoitinten soittajilla kovilla ovat huulet, viulisteilla kädet.

– Venyttely ja fyysisestä kunnosta huolehtiminen on tärkeää, sanoo Haikola.

Vapaa-ajalla muusikot eivät juuri kuuntele musiikkia.

– Tykkään kyllä käydä konserteissa ja nauttia niistä, mutta aina sielläkään ei pysty rentoutumaan kun ryhtyy miettimään työasioita, kuvailee Haikola.

– Kuuntelen mielummin jotain ihan muuta kuin klassista musiikkia, kunhan se on hyvälaatuista, toteaa Hiilivirta.

Lue seuraavaksi