Hunajan teho flunssan jälkitauteihin on vielä osin mysteeri

Suomalaiset hunajatutkijat ovat jo saaneet todisteita siitä, että hunaja tepsii esimerkiksi joihinkin flunssan jälkitauteja aiheuttaviin bakteereihin. Sitä, voisiko hunajalla ehkäistä flunssan jälkitauteja, pitäisi tutkia vielä laajalla ihmisjoukolla.

Kotimaa
Hunajaa.
Einari Viirret / Yle

Perinteisesti flunssarohtona käytetyn hunajan todellinen teho on vielä osin arvoitus. Hunajaa on tutkittu myös Suomessa ja jatkotutkimuksia on suunnitteilla. Hunajan vaikutuksia bakteereihin on tutkinut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa.

Hunaja vaikuttaa antimikrobisesti eli estää tai hidastaa bakteerin kasvua tai tappaa niitä. Ruralia-instituutissa hunajatutkimusta johtavan dosentti Carina Tikkanen-Kaukasen mukaan hunajan antimikrobisuus perustuu kolmeen seikkaan.

Hunajassa oleva sokeri tappaa bakteereja kuivattamalla niitä. Toiseksi hunaja on pH-arvoltaan hapanta, mikä ei ole bakteereille suotuisaa. Lisäksi hunajassa muodostuu laimennettaessa vetyperoksidia, joka toimii bakteereja vastaan.

Veden kanssa vai ilman?

Vallalla on kaksi käsitystä siitä, miten hunaja pitäisi nauttia, jotta se toimisi esimerkiksi streptokokkibakteereja vastaan: laimennettuna vai sellaisenaan suuhun laitettuna.

Kyllä tätä halutaan tutkia jatkossa, koska nämä ovat kansantaloudellisestikin merkittäviä tauteja.

Carina Tikkanen-Kaukanen

– Tiedämme, että jonkin verran hunajaa tulisi laimentaa, jotta vetyperoksidia muodostuu, mutta toisaalta sylkikin laimentaa. Pieni laimentaminen ei varmasti haittaa, toteaa Tikkanen-Kaukanen.

Kun ihminen sairastuu esimerkiksi flunssaan viruksen vuoksi, keho voi altistua myös bakteeritulehduksille.

– Hunajaa käytetään perinteisesti vilustumiseen, eli se on osoittautunut hyväksi siinä. Hunajan antiviraalista vaikutusta on tutkittu vähemmän.

Kaikkia hunajan lääkitseviä ominaisuuksia ei todennäköisesti ole vielä selvitetty.

– Maailmalla huippuaktiivisista hunajista on löydetty myös muita tekijöitä, Tikkanen-Kaukanen tietää.

Tutkimus odottaa rahoitusta

Suomessa laaja tutkimus hunajan vaikutuksista flunssan jälkitauteihin odottaa rahoitusta. Toissa vuonna julkaistun Ruralia-instituutin ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan kotimaiset yksikukkahunajat tappavat monia bakteereja, muun muassa korvatulehduksia aiheuttavaa pneumokokkia.

Tutkijat haluaisivat selvittää tarkemmin sitä, missä määrin hunajan avulla voitaisiin ennaltaehkäistä virusinfektioiden jälkitauteja.

Tähän tarvittaisiin perusteellista kliinistä tutkimusta eli tutkimusta, jossa vaikutuksia selvitettäisiin isolla joukolla koehenkilöitä.

Meillä ei ole mittavaa hunajan perinnekäyttöä rohdoksena.

Carina Tikkanen-Kaukanen

– Kyllä tätä halutaan tutkia jatkossa, koska nämä ovat kansantaloudellisestikin merkittäviä tauteja, toteaa tutkimusjohtaja Carina Tikkanen-Kaukanen.

Tutkijat eivät ole kuitenkaan vielä saaneet rahoitusta jatkotyölle, vaikka tutkimustulokset ovat herättäneet huomiota.

– Saan maailmalta erittäin paljon kommentteja hunajatutkimukseen liittyen ja lisää tutkimustietoa on pyydetty, tutkimusjohtaja kertoo.

Tikkanen-Kaukasen mukaan hunajan antimikrobisia vaikutuksia tutkitaan muualla maailmassa paljon, mutta tutkimuksen arvoa ei ehkä ole vielä Suomessa ymmärretty. Tämä voi johtua kulttuurista.

– Meillä ei ole mittavaa hunajan perinnekäyttöä rohdoksena, Suomi on ollut vähemmän orientoitunut luonnonaineiden käyttöön. Nyttemmin kiinnostus luonnonaineisiin on herännyt uudelleen, Tikkanen-Kaukanen pohtii.

Jos rahoitus kliiniseen tutkimukseen saataisiin, Itä-Suomen yliopiston Kuopion-kampuksella olisi niissä keskeinen rooli.

Lisää kysymyksiä, uusia vastauksia

Osana Ruralia-instituutin hunajatutkimusta on selvitetty myös suomalaisen luomuhunajan vaikutuksia ruokamyrkytyksiä aiheuttavaan bakteeriin, Clostridium perfringensiin. Tulokset on tarkoitus julkistaa kansainvälisesti tänä vuonna.

Hunajan hyödyntäminen ihmisten hoidossa ei ole ainoa asia, jota suomalaistutkijat haluaisivat selvittää. Carina Tikkanen-Kauhasen mukaan hunajasta saattaisi löytyä myös ratkaisuja ruokaturvallisuuteen. Etenkin luomuruoan säilymisen parantamisessa olisi kysyntää luonnollisille yhdisteille.

Mehiläisten kunto ja säilyvyys maapallolla ovat erittäin tärkeä asia.

Carina Tikkanen-Kaukanen

– Hunajaa voidaan mahdollisesti käyttää elintarvikkeiden pilaantumisen ehkäisynä. Tästä halutaan tutkimuksellista tietoa, tutkimusjohtaja selittää.

Maailmalla tutkimuskohteena ovat myös mehiläiset ja yksi hunajan antimikrobisista yhdisteistä onkin eräs mehiläisten erittämä proteiini. Ruralia-instituutin tutkijaryhmä rajaa työnsä hunajaan, mutta Tikkanen-Kaukanen pitää mehiläistutkimusta arvossaan.

– Mehiläisten kunto ja säilyvyys maapallolla ovat erittäin tärkeä asia.