Suurten ikäluokkien eläköityminen on lievittänyt työttömyyttä

Suurten ikäluokkien lähtö työelämästä on vähentänyt työttömyyden kasvua. Se selittää osan 90-luvun lamaa pienemmistä työttömyysluvuista. Suurten ikäluokkien eläköityminen ei kuitenkaan aiheuttanut ennakoitua työvoimapulaa eikä juuri ole helpottanut nuorten pääsyä työmarkkinoille.

Kotimaa
Eläkeläismies kalastaa Helsingin Vanhankaupunginlahdella.
Vuosina 1945–49 syntyneiden suurten ikäluokkien eläköityminen selittää osan 90-lukua pienemmistä työttömyysluvuista.Jari Lam / Lehtikuva

Viime vuosina on hehkutettu sitä, miten tässä taantumassa työntekijöitä on irtisanottu 1990-luvun lamaa vähemmän. Silloin työttömiä oli puoli miljoonaa, nyt työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yli 350 000. 90-luvun työttömyys lähti kuitenkin nykytaantumaa matalammalta tasolta.

– Työttömien määrä on nyt suunnilleen kaksi kolmannesta siitä, mistä lähdettiin 90-luvulla. Nyt lähdettiin korkeammalta työttömyyden tasolta, 200 000 työttömästä, kun silloin lähdettiin 100 000 työttömästä. Työttömyyden nousu on nyt siksi lievempää, ei yhtä voimakasta kuin 90-luvulla, sanoo neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Vuosina 1945–49 syntyneiden suurten ikäluokkien eläköityminen selittää osan 90-lukua pienemmistä työttömyysluvuista.

– 2000-luvun alkuvuosina jäi eläkkeelle 50 000–60 000 ihmistä vuosittain, siitä määrä nousi 2000-luvun puolivälin jälkeen aika nopeasti. Nyt näyttää siltä, että vuosi 2009 jäi eläköitymisen huippuvuodeksi, jolloin lähes 80 000 ihmistä jäi eläkkeelle, kertoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.

100 000 aikaisempaa enemmän poistui työelämästä

Vuosina 1945–49 syntyneet suuret ikäluokat jäivät pääosin eläkkeelle viitenä, kuutena edellisvuonna. Heitä oli joka vuosi 15 000–30 000 enemmän kuin aikaisempina vuosina ja lähes 100 000 ihmistä enemmän kuin vastaavana aikana vuosituhannen alussa.

Neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen myöntääkin, että työttömien joukko olisi isompi ilman suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämistä.

– Ilman muuta näin on, koska ilman tällaista vuosittaista 15 000 ihmisen poistumaa työikäisestä väestöstä työttömyys olisi totta kai ollut joka vuosi suurempi. Kyllä se leikkaa työttömyyslukua ja on jonkin verran sitä lievittänyt.

– Nyt työikäinen väestö vähenee. Sitä on tapahtunut vuodesta 2010 lähtien, ja tämä väheneminen on lievittänyt työttömyyden kasvua, mutta se ei ole suinkaan katkaissut työttömyyttä, jatkaa Tiainen.

Kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta on samoilla linjoilla.

– Kyllä tämä tietysti työvoimapuskurina on toiminut, tämä joustava vanhuuseläkeikä. Kun työmarkinoilla ei ole ollut tilaa jatkamiseen, eläke on turvannut 63-vuotiaiden toimeentulon.

Vuosituhannen molemmin puolin pelättiin suurten ikäluokkien eläköitymisestä aiheutuvaa työvoimapulaa. Sitä ei koskaan tullut. Nyt väkeä irtisanotaan erityisesti työuran loppupäästä, mistä on vaikeaa päästä takaisin työelämään, mutta nykyisin myös työuran keskeltä. Lisäksi nuorten on aikaisempaa hankalampaa päästä edes sisään työelämään.

– Nykyisin mennään paljon myöhemmin sisään työelämään ja jatketaan kauemmin siellä kuin entisinä aikoina. Tässä elämänkaaren aikana jakso, jolloin ollaan työelämässä, on siirtynyt eteenpäin, mikä ei varmaankaan ole ollut tarkoitus, sanoo Tiainen.

Suuret ikäluokat ovat harventuneet vuosien varrella Tilastokeskuksen selvityksen mukaan puolesta miljoonasta alle 350 000:een. 1945–49 lapsia syntyi vuosittain 100 000. Lapsikuolleisuus oli tuolloin suurta, yli 20 000 kuoli jo pikkulapsina. Myöhemmässä iässä suuriin ikäluokkiin kuuluvia on kuollut yli 50 000.

Lähinnä Ruotsiin lähti parhaassa työiässä olevia 50 000, mikä pienensi jo 1960–70-lukujen kotimaan työttömyyttä.

Suuret ikäluokat ovat kaikki täyttäneet jo 65 vuotta, jäljelle jääneistä on työelämässä kymmenesosa.