Valtio saanut enemmän kuin panostuksensa takaisin harmaan talouden torjunnasta

Kataisen hallitus käynnisti vuonna 2011 harmaan talouden torjuntaohjelman, jonka ”varovaisena tavoitteena” oli kartuttaa valtion kirstua 300–400 miljoonalla eurolla vuosittain. Vielä ei olla tavoitteessa, mutta 20 miljoonan euron panostukset ovat maksaneet enemmän kuin itsensä takaisin.

talous
Miehiä rakennustelineillä.
Mika Kanerva / Yle

Eduskunnan tarkastusvaliokunta sai tänään kuullakseen kovaa kritiikkiä hallituksen harmaan talouden ohjelman toteutumisesta.

Ohjelmasta seurantaraportin kirjoittaneet veroneuvos Markku Hirvonen ja oikeustieteen dosentti Kalle Määttä kritisoivat esimerkiksi tilaajavastuulain ja verovelkarekisterin yhdistämistä.

Tämä heidän mukaansa käytännössä tarkoittaa sitä, että verovelkaisten on entistä helpompi jatkaa liiketoimintaansa.

Kritiikistä huolimatta Hirvonen liputtaa Harmaan talouden torjunnan -ohjelmalle jatkoa. Valtio on saanut ohjelman myötä enemmän kuin omansa pois.

–Selkeästi kun katsoo näitä yksittäisten viranomaisten tuottoja, niin sieltä löytyy katetta 20 miljoonan euron lisäpanostukselle vuosittain. Puhumattakaan välillisistä tuotoista. Eli näistä lisäresursseista säästäminen tarkoittaisin tappiota valtiolle, Hirvonen sanoo.

Esimerkiksi ulosoton erikoisperinnän avulla viranomaisten kassaan tuli yli 60 miljoonaa euroa enemmän viime kuin toissa vuonna. Hirvonen ja Määttä eivät arvioineet, ylsivätkö viranomaiset 300-400 milljoonan euron tavoitteeseen.

Arvioon voidaan palata noin vuoden kuluttua, kun kaikkien toimien vaikutukset tiedetään.

Hirvosen mukaan seuraavan hallituksen tulisi turvata harmaan talouden torjunnan määrärahat, jotka loppuvat vuoden 2015 jälkeen.

–Jatkossa tulisi panostaa siihen, että saamme selkeän hallitusohjelman, jossa kiinnitetään edelleen huomiota näihin asioihin. Ja pyritään toteuttamaan tähänastista paremmin.

Pahimmillaan määrärahojen loppuminen saattaisi johtaa ohjelman puitteissa palkattujen harmaaseen talouteen perehtyneiden asiantuntijoiden irtisanomiseen.

Esimerkiksi ohjelman puitteissa palkattujen yli 90 talousrikostutkijan ja 30 syyttäjän irtisanomiset voi Hirvosen mukaan johtaa syyttämättäjättämispäätöksiin.