Kehosta selville enemmän kuin pelkkä paino

Seinäjokelainen Kaija Göös kävi pari vuotta sitten kehonkoostumusanalyysissa. Vuosi sitten hän teki ruokavalioremontin. Göösin liikuntaohjelmaan kuuluu nykyään viikottain kuntosalia, kahvakuulaa ja aamujuoksua. Nyt on aika tarkastaa, onko kehon koostumus muuttunut parissa vuodessa.

terveys
Kehon koostumuksen mittausta.
Kaija Göös selvitti PLU:n nuorisopäällikkö Mikko Rissasen avustamana, ovatko liikunta ja ruokavalioremontti tuottaneet tulosta. Kehonkoostumustulosten analyysiä odottaa PLU:n Antero Kangas.Päivi Rautanen/Yle

Pelkkä puntari ei enää monellekaan riitä. Ihmiset haluavat tietää kehostaan enemmän kuin vain painon. Näin kävi muun muassa seinäjokelaiselle 38-vuotiaalle Kaija Göösille, joka marssi tänään tiistaina Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu PLU:n ja kaupungin yhdessä järjestämään testauspäivään. Moni muukin oli tullut.

– Heti kun näin mainoksen, päätin ilmoittautua. Edellisestä käynnistä on kaksi vuotta. Haluan nähdä, onko tullut muutoksia, Kaija Göös kertoo.

– Kuntosalilla treenaan eri tavalla, jos ei ole tullut tuloksia, Kaija uhosi vielä vähän ennen tulosten analysointia. Ja sitten katse papereihin.

– Hyviä muutoksia on tullut edelliseen verrattuna. Paino ainakin on lähtenyt alaspäin, Kaija huomaa ensimmäisenä. PLU:n harrasteliikuntapäällikkö Antero Kangas rientää tulosten tulkiksi.

– Keskimääräistä selkeästi paremmat tulokset, Antero Kangas kehuu.

Sisäelinrasva kiinnostaa eniten

Korkeatasoisella testauslaitteella kehon koostumuksesta pääsee hyvin selville.

– Kyllä tästä selviää aika paljon asioita. Nähdään painon lisäksi lihas- ja rasvamassa. Kone pystyy erittelemään raajat erikseen eli onko käsissä tai jaloissa puolieroja. Kehon nesteet löytyvät, ja arvio tulee myös luumassan määrästä, Antero Kangas luettelee.

Eniten ihmisiä kiinnostaa sisäelinrasva eli vatsaontelon sisällä olevan rasvan määrä.

– Se on sitä niinsanottua huonoa rasvaa. Tiedetään, että sieltä vatsaontelosta se pääsee verenkiertoon paljon herkemmin kuin ihonalainen rasva, Antero Kangas tarkentaa.

Kaija Göösillä rasva- ja lihasarvot ovat erinomaisia.

– Hyvin on töitä tehty, Antero Kangas kuittaa.

– Kaijalla lihasmassaa on yli keskiarvon ja rasvamassa jää alle. Se on hyvä mittari; tiedetään koostuuko kehon paino enemmän lihaksesta vai rasvasta.

Ulkonäkö ei aina kieli kaikkea kehosta

Mutta kertooko ihmisen ulkonäkö, mitä kropasta löytyy?

– Kyllä näin voidaan karkeasti sanoa, mutta juuri tätä sisäelinrasvaa ei aina voi etukäteen tietää. Meillä on käynyt testeissä paljon normaalipainoisia, mutta heidän sisäelinrasvansa on silti ollut yllättävän korkealla.

Toinen yllätys koittaa, kun puntarilla kävijät ihmettelevät lihasmassansa jakautumista.

– Moni kokee, että alaraajat ovat paljon vahvemmat yläraajoihin verrattuna, mutta kone näyttääkin toisin.

Kehon koostumuksen mittaamista.
Varpat paljaaksi ja puntarille.Päivi Rautanen/Yle

Laitteita moneen lähtöön

Kehonkoostumusanalyysit ovat yleistyneet laitteiden runsastuessa. Laitteiden taso on kirjava ja laittaa kuluttajan luottamuksen koetukselle.

– Kyllähän vaakoja todella on paljon. Tavaratalot myyvät niitä, ja näitä isompiakin laitteita on moneen lähtöön, Antero Kangas myöntää. Hän on tehnyt PLU:n hankkimalla laitteella noin 10 000 testiä. Koneen virhemarginaaliksi hän arvelee kaksi prosenttia.

– Kun tietää, mitä ihmiset ovat testien välissä tehneet, niin kyllä ne tulokset näkyvät näissä tuloksissa, Antero Kangas kertoo luottamuksestaan testilaitteeseensa.

– Kotona peili ja puntari ovat edelleen hyviä mittareita, mutta lihasmassaa ja rasvamassaa kun lähdetään erittelemään, tämä laite on hyvä.

Testeihin jonotetaan

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu tekee vuosittain keskimäärin 1500 kehonkoostumustestiä. Viime vuosi oli poikkeus. Silloin urheilujärjestö testasi jo yhden viikon aikana saman verran rekkakuskeja.

– Yritykset ja kuntien liikuntatoimet hankkivat meiltä päiväksi näitä testauspalveluja. Testipäivään on yleensä aina ruuhkaa.

"Ylpeä voi itsestään olla"

Ja millaisella viikko-ohjelmalla Kaija Göös kuittasi keskimääräistä paremmat tulokset testistä?

– Käyn kaksi kertaa viikossa kuntosalilla, kerran kahvakuulaharjoituksissa ja kolmena aamuna juoksen tunnin kerralla, Kaija Göös paljastaa.

– Ohjelma on esimerkillisen hyvä. Jos pystyy aerobisen liikunnan ja kuntosaliharjoittelun ja vieä kahvakuulankin viikkoon laittamaan noilla määrillä, niin ylpeä voi itsestään olla, Antero Kangas kiittää.