Kylmän sodan viimeiset jäänteet järisevät – Yhdysvallat ja Kuuba aloittavat keskustelut diplomaattisuhteista

Ensimmäinen korkean tason tapaaminen Yhdysvaltojen ja Kuuban kesken pidetään tänään Havannassa. Tavoitteena on maiden välisten diplomaattisuhteiden solmiminen.

Ulkomaat
National Capitol Building Havannassa.
Havannassa sijaitseva "El Capitolio" on rakennettu Washingtonissa sijaitsevan esikuvan mukaan. Rakennuksessa toimi Kuuban parlamentti vuoden 1959 vallankumoukseen saakka.Alejandro Ernesto / EPA

Viisi viikkoa sen jälkeen, kun presidentit Barack Obama ja Raúl Castro antoivat historiallisen ilmoituksensa suhteiden solmimisesta uudestaan, alkavat varsinaiset neuvottelut. Kaksipäiväisen tapaamisen aikana keskustellaan siirtolaiskysymyksistä sekä suurlähetystöjen avaamisesta maiden pääkaupunkeihin.

Yhdysvaltojen Kuubaa vastaan julistamasta kauppasaarrosta ei nyt keskustella. Sen purkamiseen eivät Obaman presidentinvaltuudet riitä.

Yhdysvaltojen ja Kuuban diplomaattisuhteet ovat olleet poikki vuodesta 1961 saakka. Havannassa työskentelee kuitenkin suuri joukko yhdysvaltalaisia virkamiehiä rakennuksessa, joka valmistui vuonna 1953 Yhdysvaltojen suurlähetystöksi. Sen nimi ei nyt kuitenkaan ole suurlähetystö, vaan ”The U.S. Interests Section in Havana” (siirryt toiseen palveluun).

Ilmeisesti tämän rakennuksen ovelle vaihdetaan nimi, kun diplomaattisuhteiden ehdoista on päästy sopuun.

Kaksi naista neuvottelemassa

Yhdysvaltojen valtuuskuntaa johtaa apulaisulkoministeri Roberta Jacobson, ja Kuuban valtuuskunnan kärjessä toimii Kuuban ulkoministeriön Yhdysvaltain osaston johtaja Josefina Vidal. Heidän keskinäisen tapaamisensa voi hyvin ajatella symbolisoivan sitä, kuinka kylmän sodan viimeisetkin merkit rapisevat vanhentuneina maahan.

Kuuba on jo vapauttanut 53 poliittista vankia, joiden vapauttaminen oli yksi syntyneen sopimuksen osa. Mutta maiden väliset ongelmakohdat eivät rajoitu tähän.

Monia selvittämättömiä asioita

Kuuba vaatii diplomaattisuhteiden solmimisen ehtona vähintäänkin sitä, että Yhdysvallat ottaa Kuuban pois niiden maiden listalta, joiden Yhdysvallat katsoo tukevan terrorismia. Presidentti Obama on luvannut ”tutkia tätä mahdollisuutta”.

Kuuban kannalta tämä on äärimmäisen tärkeää, koska listalla oleminen estää sitä pääsemästä kansainvälisille lainamarkkinoille. Yhdysvallat pisti Kuuban ensimmäisen kerran mustalle listalle vuonna 1982 syyttäen sitä kolumbialaisen FARC-sissijärjestön ja espanjalaisen ETA:n tukemisesta.

Neuvottelujen aikana esille nousevat epäilemättä sellaiset kysymykset kuin Guantánamon sotilastukikohta Kuubassa ja kiista Kuuban vallankumouksen jälkeen kansallistetun omaisuuden korvaamisesta.

Mielenkiintoista on sekin, että apulaisulkoministeri Jacobson on jo etukäteen ilmoittanut, että hän aikoo perjantaiaamuna tavata Kuuban oppositiota.

Kaikista järisyttävistä uutisista huolimatta yksi merkittävä kuubalainen loistaa poissaolollaan. Kuuban sosialistisen yhteiskuntajärjestelmän ikoni, Fidel Castro, ei ole esiintynyt julkisuudessa vuoteen, eikä hän ole kommentoinut Yhdysvaltain suhteissa tapahtunutta käännettä. Sosiaalinen media on jo tulkinnut Castron hiljaisuutta omalla tavallaan, ja laittanut liikkeelle hurjan huhumyllyn hänen terveytensä pettämisestä.