Irtisanotut joutuivat maksumiehiksi yhteistoiminta-asiamiehen neuvosta

Tamperelainen Esa Fagerlund ja kuusi muuta VVO:n irtisanottua työntekijää joutuivat kukin maksamaan työnantajan oikeudenkäyntikuluja 13 000 – 15 000 euroa, kun he haastoivat entisen työnantajansa käräjille yt-asiamiehen lausunnon perusteella.

Ajankohtainen kakkonen
Esa-Fagerlund.
Esa Fagerlund huomasi taistelevansa oikeudessa omilla rahoilla, kun liitto ”siirtyi katsomoon”.Yle

Ammattiliittojen oikeusturvan kautta ei korvausta tule, koska liittojen vakuutus ei riittänyt vastapuolen kuluihin.

– Lakimiehet antoivat ymmärtää, että on tärkeää saada ennakkotapaus ja viedä asia oikeuteen. Sitten liitto siirtyikin katsomoon katsomaan kuinka äijän käy, ja nyt sitten annetaan myötätuntoa, että voi - voi, tilittää Esa Fagerlund, Akavan Erityisalojen eläkeläisjäsen.

VVO:n yt-prosessi alkoi tammikuussa vuonna 2009 ja se johti 29 työntekijän irtisanomisiin. Vuonna 2010 työ- ja elinkeinoministeriöön perustettiin yhteistoiminta-asiamiehen toimisto valvomaan yhteistoimintalain toteutumista. VVO:n irtisanotut pyysivät asiamiestä tutkimaan, miten lakia oli noudatettu heidän tapauksessaan.

Yt-asiamiehen raportissa vuonna 2011 todettiin, että työnantaja oli laiminlyönyt neuvotteluvelvoitettaan, kun johtoryhmä oli nimennyt irtisanotut ennen minimineuvotteluajan päättymistä.

Korvauksensaajista maksumiehiksi

Työntekijät päättivät viedä asian oikeuteen. Helsingin käräjäoikeuden ja lokakuussa 2014 annetun hovioikeuden päätösten tulos järkytti: Työnantaja voidaan tuomita yhteistoimintalain rikkomisesta maksamaan työntekijöille enintään 30000 euron hyvitys, mutta oikeudet katsoivatkin, ettei lakia ole rikottu ja määräsivät työnantajan oikeudenkäyntikulut irtisanottavien maksettaviksi.

– Olen hakenut valituslupaa korkeimpaan oikeuteen korvauspäätöksestä. Ei voi olla oikein, että viranomaislausuntoon perustuneen oikeusprosessin maksajiksi tuomitaan irtisanotut, Fagerlund sanoo.

Neuvotteluajoista voi poiketa

Kiistassa käsiteltiin yhteitoimintalain 51. pykälää, jossa on säädetty neuvotteluvelvoitteesta. Oikeuden päätös perustui siihen, että lain edellyttämistä neuvotteluajoista voidaan poiketa, jos osapuolet pääsevät sopimukseen. Vaikka neuvotteluajan lyhentämisestä ei oltu VVO:n tapauksessa erikseen sovittu, oikeus katsoi, että tässä tapauksessa irtisanottavat voitiin nimetä neuvottelujen aikana.

VVO on Suomen suurin vuokra-asuntojen omistaja, jonka hallituksen puheenjohtajana irtisanomisvuonna oli Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja hallituksen jäseninä mm. nykyinen SDP:n puheenjohtaja, valtionvarainministeri Antti Rinne ja Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selin, Rinne ja Selin eivät kuitenkaan osallistuneet irtisanomisista päättäneeseen kokoukseen.

VVO kommentoi prosessia Ajankohtaiselle kakkoselle. VVO toteaa, että yhteistoiminta-asiamiehen antamat lausunnot perustuvat roolinsa mukaisesti ainoastaan kirjalliseen aineistoon ja kokonaiskuvan luominen tilanteesta on siten rajallisempaa tuomioistuimen antamiin sitoviin ratkaisuihin verrattuna.

Valvoja ei jaa oikeutta

Turun yliopiston työoikeuden professorin Seppo Koskisen mielestä esimerkki kertoo valvovien viranomaisten roolin ristiriidoista. Asiamiehet valvovat lain noudattamista, mutta oikeus ratkaisee, miten lakia on noudatettu.

– Silloin kun valvovat viranomaiset alkavat antaa lausuntoinaan tuomioistuinmaisesti lopputuloksia, niin silloin on ongelmia.

– Valvovat viranomaiset ovat eräänlaisia sivustatulijoita oikeusprosesseihin. He eivät ole varsinaisia riidan osapuolia, mutta heidän lausuntoja käytetään oman kannan vahvistamiseksi, mutta tällaiset sivu väliintulot ovat tuomioistuinprosessin näkökulmasta turhia ja vaarallisia.

– Käydään ne oikeudenkäynnit kuten oikeudenkäynnit käydään ja hoidetaan valvonta erikseen, se olisi selvin ratkaisu, Seppo Koskinen sanoo.

Yleinen käsitys siitä, että oikeuden päätökset ovat ennakkotapauksia, jotka vaikuttavat myöhempiin laintulkintoihin saa huutia työoikeuden professorilta.

– Jokainen rita on aina oma uniikkitapauksensa. Niissä on konkreettisia erilaisia yksityiskohtia, joten ei ole mahdollistakaan että joku tuleva riita ratkaistaisiin samalla tavalla kuin aikaisempi.

”Asiantuntijan mielipiteitä”

Työ- ja elinkeinoministeriössä toimiva yhteistoiminta-asiamiehen virka perustettiin heinäkuussa 2010, ensimmäinen asiamies, Helena Lamponen jätti kautensa kesken turhautuneena vähäisiin resursseihin. Tehtävään nimitetty uusi asiamies Harri Hietala aloitti viisivuotiskautensa vuoden alusta.

VVO:n esimerkkitapauksessa tulkittiin yhteistoimintalain pykälää 51, jonka mukaan vähimmäisneuvotteluajat eivä ole täysin ehdottomia. Irtisanottavat voitiin nimetä neuvottelujen ollessa kesken.

Onko tämä esimerkkitapauksen lopputulos, eli irtisanotusta tulee maksumies, kun hän on uskonut yt -asiamiehen kantaa, oikein ?

– En halua tuomioistuimen päätöstä halua lähteä arvioimaan. Lausunnoissa on selvästi ja kirjoitetaan nykypäivänä vielä selvemmin, että kannanotto on asiantuntijan mielipide ja lopullisia ratkaisuja tekee tuomioistuimet, yhteistoiminta-asiamies Harri Hietala sanoo.

– Lausunnoissa pyritään siihen, että ne olisi sellaisia, että tuomiot tulisi niiden mukaan, mutta monta kertaa joudutaan lausumaan sillä tavalla, että varmuutta asiasta ei ole ,vaan se on harkinnanvarainen, kuinka sitä tulkitaan.

– Oikeus on päätynyt hieman erilaiseen lopputulokseen mitä lausunnossa sanottiin, mutta kuten tuostakin päätöksestä käy ilmi, tulkitseminen on haastavaa joskus.

– Juridiikka on tällaista, absoluuttisia totuuksia niitä on melko lailla vähän.

Tarkista oikeusturvasi

VVO:n irtisanomisprosessin käsittely on syönyt Esa Fagerlundin kalenteria kuuden vuoden ajan ja myös rahapussia.

Suurin pettymys on se, että viranomaislausunnon ja ammattiliittojen juristien neuvoista alkanut prosessi jätti miehen omalla kustannuksellaan taistelemaan oikeusturvansa puolesta.

– Tällainen tilanne vaarantaa oikeusturvaa laajemminkin. Sen haluan neuvoa kaikille: Tarkistakaa liittonne oikeusturvan kattavuus ennen kuin aloitatte mitään oikeustoimia.

Liitto selvitti riskit

– Selvitämme jäsenelle aina oikeusprosessin riskit ja sen, mitä oikeusturvavakuutuksemme kattaa. Jäsenellä on oikeus päättää, miten edetään. Näin tehtiin myös Fagerlundin kanssa. On huomattava, että Fagerlundin tapauksessa oikeusasteet olisivat perustellusti voineet myös päätyä toiseen tulkintaan, sanoo Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.

– Akavan Erityisalojen oikeusturvavakuutus kattaa vastapuolen oikeudenkäyntikulut vakuutusmäärän puitteissa. Tämä on mainittu vakuutusehdoissa selkeästi ja on yleinen käytäntö liittojen oikeusturvavakuutuksissa. Esa Fagerlund on saanut vakuutuksemme kautta oikeudenkäyntiin liittyviä korvauksia enimmäismäärän, 12 000 euroa.

Pitkittyvä oikeuiprosessi voi olla kuitenkin kalliimpi, kuin mitä liittojen oikeusturva takaa. Fagerlundin tapauksessa hovioikeus määräsi maksamaan VVO:n oikeudenkäyntikulut - ja liiton korvaama enimmäismäärä oli jo siihen mennessä käytetty. Irtisanottu maksoi entisen työnantajansa kulut.

– Työoikeusriidoissa oikeudenkäyntikulut ovat nousseet kohtuuttomiksi. Suuret kulut vaarantavat jo yksittäisen työntekijän oikeusturvan. Ammattijärjestöjen tulisi saada kanneoikeus, jotta epäkohta saataisiin korjattua. Ajamme voimakkaasti ammattijärjestöille kanneoikeutta, Luomanmäki sanoo.

Päivitys 22.1.2015. klo 12.15. Juttuun lisätty Akavan Erityisalojen toiminnajohtajan Salla Luomanmäen kommentit. Jutussa täsmennetty lausetta "Ammattiliittojen oikeusturvan kautta ei korvausta tule, koska vakuutus ei kattanut vastapuolen kuluja" lauseeksi "Ammattiliittojen oikeusturvan kautta ei korvausta tule, koska vakuutus ei riittänyt vastapuolen kuluihin".