München taipumassa: Natsivainojen uhrien muistolaatat sallittaneen

Vuonna 1996 alkaneessa projektissa on asennettu kymmeniä tuhansia messinkilaattoja natsien uhrien kotitalojen eteen. Natsismin syntysijoilla laatat on toistaiseksi kielletty.

Ulkomaat

Saksan kaupungeissa on lähes 20 vuoden ajan muistettu natsien vainoissa kuolleita upottamalla heidän kotitalonsa eteen katukäytävään muistolaatta. Suurista kaupungeista sen on kieltänyt vain natsismin synnyinkaupunki München. Nyt näyttää siltä, että päätös ollaan pyörtämässä.

Kuvanveistäjä Gunter Demnig aloitti Stolperstein- eli kompastuskiviprojektin vuonna 1996 antaakseen holokaustille mittasuhteen, jonka voi ymmärtää helpommin kuin miljoonien ihmisten joukkotuhon. Kussakin 10 x 10 sentin kokoisessa messinkilaatassa on nimi, synnyinpäivä, kotoa viemisen päivä sekä kuolinpäivä ja -paikka, jos ne ovat tiedossa.

Saksasta muistolaatat ovat levinneet muuallekin Eurooppaan, kaikkiaan yli tuhanteen kaupunkiin. Tässä kuussa laattansa sai 50 000. kuolonuhri. Myös Baijerin osavaltiossa laattoja on yli 50 kaupungissa, mutta ei pääkaupungissa Münchenissä.

Laattojen kieltämiselle on yllättävä selitys: juutalaisyhteisön johtajan vastustus. Charlotte Knoblochin mukaan uhreja loukataan uudelleen, jos jalankulkijat tallovat heidän nimiään. 82-vuotialle Knoblochille, joka pelastui lapsena päästyään katolilaisen perheen suojiin, annettiin asiassa käytännössä veto-oikeus.

Kun München päätti virallisesti laattojen kiellosta vuonna 2004, katukäytävästä kaivettiin jo asennetut Siegfried ja Paula Jordanin muistolaatat. He olivat juutalaisia taidekauppiaita. Toinen kuoli Buchenwaldin keskitysleirissä, toinen Theresienstadtissa. Heidän poikansa, nyt 91-vuotias Peter Jordan, suri kirjeessään kaupungin viranomaisille, että hänestä tuntui siltä kuin hänen vanhempansa olisi tapettu uudelleen.

Kielto kumotaan jo ensi kuussa?

Keskitysleiriin lapsena viety ja siellä useita omaisiaan menettänyt Ernst Grube sanoo ymmärtävänsä ikätoverinsa Knoblochin tunteet, mutta samalla hän kysyy, miksi yksi ihminen on saanut päättää monia koskevan asian. Grube muistuttaa, ettei vainoissa tapettu vain juutalaisia, vaan myös muun muassa romaneja, homoseksuaaleja ja vammaisia.

Knobloch ei ole muuttanut kantaansa. Hänen mielestään laattoja parempi muistomerkki olisi patsas, johon kaiverrettaisiin kaikkien müncheniläisten uhrien nimet. Münchenin kaupungin päättäjien mieli sen sijaan näyttää olevan muuttumassa.

Viime vuonna kaupungin johtoon valittiin laattoja kannattava pormestari Dieter Reiter. Niiden puolesta ovat puhuneet myös liittokansleri Angela Merkel ja holokaustin israelilaisen Yad Vashem -muistokeskuksen edustajat. Hanketta aktiivisesti ajava Terry Swartzberg uskoo, että kaupunginvaltuusto kumoaa laattakiellon jopa jo ensi kuussa.

Swartzberg ryhmineen on jo asentanut yli 20 laattaa yksityisalueille, joihin kaupungilla ei ole sananvaltaa. Kellarissa odottaa 300 laattaa.

Lähteet: AFP, Yle Uutiset