Miljardöörit pröystäilevät maailmalla – saako Suomessa ajaa Lamborghinilla?

Venäläinen miljardööri ei häpeile näyttää rikkauksiaan. Myös Yhdysvalloissa dollareita saa vilautella julkisesti. Kiinalaiset uusrikkaat eivät sen sijaan näyttäydy lehtien palstoilla. Suomessa rahaan suhtaudutaan edelleen häveliäästi.

Kotimaa
Keltainen Lamborghini
EPA/MARTIAL TREZZINI

Kansainvälinen hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam julkisti alkuviikosta mielenkiintoisen raportin (siirryt toiseen palveluun). Ensi vuonna, jos kehitys jatkuu samanlaisena, ihmiskunnan rikkain prosentti omistaa yli puolet kaikista maailman varoista.

Raha menee siis rahan luo.

Yle Uutiset kysyi viideltä kirjeenvaihtajaltaan, miten heidän asemamaassaan suhtaudutaan tuloerojen kasvuun ja vaurauden näyttämiseen.

ItänaapurissaVenäjälläruplista pitää osata iloita avoimesti. Sosialismi kaatui runsaat 20 vuotta sitten, nyt markkinatalouden tai kapitalismin ulkoiset voitonmerkit tuodaan häpeilemättä kaikkien nähtäville.

Ylen ulkomaan toimittaja Liisa Lehmus Moskovassa Louis Vuittonin liikkeen edessä.
Liisa Lehmus, Moskova

Britannianluokkayhteiskunnassa on paljon niin sanottua vanhaa rahaa. Aatelissuvut ovat eläneet yltäkylläisyydessä vuosisatoja. Nyt Lontoon pankkimaailma on houkutellut maahan myös arabimiljardöörejä ja venäläisiä oligarkkeja.

Kirjeenvaihtaja Pasi Myöhänen Lontoon kadulla.
Pasi Myöhänen, Lontoo

KommunistisessaKiinassaon nykyisellään pitkälti toista sataa miljardööriä. Valtiovalta sietää tilanteen, mutta julkisesti siitä ei juuri puhuta.

Ylen kirjeenvaihtaja Sari Taussin takana kadulla näkyy kerjäläisiä.
Sari Taussi, Peking

Yhdysvallaton kärjessä, mitä tulee rahamiehiin. Amerikan maasta löytyy viitisensataa miljardööriä. Rahaa ei hävetä, se pannaan kiertämään.

Kirjeenvaihtaja Christian Vuojärvi puhuu kameralle. Taustalla yhdysvaltalainen suurkaupungin katu. Kolme ihmistä suunnittelee toistensa snapshot-kuvaamista.
Christian Vuojärvi, New York

Ruotsiedustaa tasa-arvoista pohjoismaista yhteiskuntaa. Maan rikkaat teollisuussuvut ovat edelleen arvostettuja työllistäjiä, mutta tuloerojen kasvaminen huolestuttaa länsinaapuriamme.

Kirjeenvaihtaja Jyrki Hara tukholmalaisella loistokadulla.
Jyrki Hara, Tukholma

Häveliäs Suomi ei pullistele

Suomessa ero upporikkaiden ja rutiköyhien välillä ei ole – ainakaan vielä – päässyt kovin suureksi, jos asiaa vertaillaan kansainvälisesti.

Niin kauheata ei voi olla olemassa kuin keltainen Lamborghini.

Professori Timo Airaksinen

Suomen rikkain prosentti omistaa 12–15 prosenttia maamme vauraudesta.

– Suomessahan tilanne on aika hyvä. Tuloerot ovat melko kohtuullisia. Meidän pitää olla ylpeitä siitä ja koettaa vaalia tätä perinnettä, sanoo Helsingin yliopiston filosofian professori Timo Airaksinen.

Filosofi hakee kuitenkin esimerkin ilmapiirin muutoksesta 15 vuoden takaa: keltainen Lamborghini.

IT-huumassa äkkirikastuneet Rytsölän veljekset toivat Suomeen huippukalliit italialaiset urheiluautot. Asiaa paheksuttiin laajasti.

Filosofi Timo Airaksinen YLE:n Aamu-tv:n vieraana.
Professori Timo AiraksinenYLE

– Seoli Suomen tasa-arvon juhlahetki. Koko kansa meni täysin sekaisin. Niin kauheata ei voi olla olemassa kuin keltainen Lamborghini. Nyt Suomessa melkein voi ajaa Lamborghinilla, mutta ei aivan.

Professori Airaksinen ei allekirjoita väitettä, että suuret tuloerot aiheuttaisivat väistämättä yhteiskunnallisia levottomuuksia. Maailmalta löytyy näet toisenlaisiakin esimerkkejä.

– Intiassa rikkaat ja köyhät ovat asuneet perinteisesti vierekkäin. Rikkaat asuvat hienon tornitalon penthousessa yläkerrassa ja sen tornitalon juurella on slummi. Siellä ei ole tätä aggressiivista kulttuuria.

Raha on valtaa

Kun puhutaan ihmisten välisestä epätasa-arvoisuudesta, filosofi Airaksinen kääntää keskustelun rahasta valtaan.

Intiassa rikkaat ja köyhät ovat asuneet perinteisesti vierekkäin.

Professori Timo Airaksinen

– Mitäs sillä rahalla on niin kauheasti väliä, jos sitä on tarpeeksi elämiseen. Mutta on sietämätöntä ajatella, että rikkaat ovat parempia ihmisiä kuin me muut ja että ne voivat määrätä meitä epädemokraattisella tavalla.

Kehitysapuun keskittyvä Oxfam-järjestö paheksuu raportissaan avoimesti rikkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa demokraattisten valtioiden päätöksentekoon. Poliitikkoja ja virkamiehiä lobataan vuosittain huikeilla summilla.

Maailmanlaajuisesti kyse on vaikutusyrityksistä, joiden arvo lasketaan sadoissa miljoonissa euroissa.