Kielimuurin yli hop! Kielikurssit pullistelevat, kun suomen kieltä otetaan haltuun

Suomi, thai, puola, persia, venäjä, turkki, viro, arabia... Hämeenlinnassa puhutaan jo yli 120:tä kieltä. Suomen kieltä puolestaan opiskelee kaupungissa vuosittain parisensataa ulkomaalaista.

kielikurssit
Suomen kielen opiskelijoita Vanajaveden Opistossa
Ville Välimäki / Yle

Ulkomaalaisia on muuttanut Hämeenlinnaan ja koko maakuntaan yhä kiihtyvällä tahdilla koko 2010-luvun. Kanta-Hämeessä asuu arviolta jo noin 4 500 ulkomaalaista. Vertailun vuoksi, vuonna 1990 ulkomaalaisia oli 465 ja vuonna 2000 1 675.

Suurin osa maahanmuutosta tulee opiskelun tai avioliiton kautta. Kansainvälisiä työpaikkoja ei kaupungissa paljon vielä ole eli työvoimavetoista maahanmuuttoa on vähemmän. Pakolaisia ulkomaalaisista on vain pieni osa.

Tilaajapäällikkö Sirpa Ylikerälän mukaan lisääntyvä ulkomaalaisten määrä on otettava huomioon yhä pontevammin myös kaupungin palveluissa.

– Maahanmuuttajien työttömyys on meillä luvattoman suurta. Siinä me sekä kaupunkina että kaupunkiorganisaationa hukataan aika paljon, koska täällä on todella taitavia, hyvän koulutuksen saaneita henkilöitä, joilla on monenlaista kansainvälistä työkokemusta. Ehkä se, että pystyttäisiin kaupunkina tukemaan elinkeinoelämää, että yrittäjät yhä enemmän rohkenee ottaa maahanmuuttajia töihin.

Kaupungin palveluista kertovia oppaita (siirryt toiseen palveluun) on käännetty jo monelle kielelle.

– Päivähoidosta, perusopetuksesta terveydenhuollosta ja liikunnasta on oppaita monilla eri kielillä. Yleisopasta maahanmuuttajille saa sellaisilla kielillä kuin thai, puola, persia ja espanja.

Kielikursseille tunkua

Vanajaveden opiston koulutusvastaavan Juha Mäkirinnan mukaan opistossa on huomattu, että ulkomaalaisia on saapunut Hämeenlinnan seudulle viime vuosina yhä kiihtyvään tahtiin. Moni saapuu Hämeenlinnan seudulle avioliiton ja opiskelun perässä.

Niinpä suomen kielen kotoutumiskursseille riittää tulijoita. Vanajaveden opisto järjestää vuosittain kielikurssin noin parillesadalle ulkomaalaiselle.

Pääkaupunkiseudulla koetun kaltaisia pitkiä jonotusaikoja ei Hämeenlinnassa ole, vaan jonot kursseille ovat korkeintaan muutamia kuukausia riippuen siitä, milloin tulija on saapunut Suomeen. Virolaisen Janikan mielestä kielikurssi on hyvin monipuolinen:

– Saman sanan merkitys voi olla ihan erilainen virossa ja suomessa, mutta kyllä se helpottaa, kun kielet ovat samantapaisia. On tärkeää opiskella itse paljon. Opiskelemme uutistekstejä radiosta, täytyy ymmärtää ja kirjoittaa samalla. On paljon vaihtoehtoja, ja koko ajan jotain tehtävää.

Ryhmässä on kaksitoista opiskelijaa ja kaikki saavat suunvuoron, kertoo Venäjältä Suomeen muuttanut Lena:

– Keskustelemme paljon, ja meillä on hyvät oppikirjat. Käytämme lehtitekstejä, kuuntelemme, ja opettajat tekevät itse materiaalia.

Parhaillaan kaksikko jännittää tulevaa kielikoetta, sillä kansalaisuuden saaminen edellyttää tyydyttävää (siirryt toiseen palveluun) suomen (tai ruotsin) kielen taitoa.