"Otetaan kauniita kuvia vaikka ollaan susirumia" – Muiden somettamisessa ärsyttävät kuvien tulva ja kielioppivirheet

Lisääntyvä sosiaalisen median käyttö aiheuttaa vääjäämättä myös yhteentörmäyksiä ihmisten välille. Lukijakommenttien perusteella varsinkin teeskentely ja jatkuva kuvien jakaminen ärsyttää. Tutkija katsoo, että kynnys hermostumiseen on madaltunut.

Kotimaa
Nettitrolli, internet, näppäimistö, kädet näppäimistöllä, internet, nettihäirikkö, netti, trolli, nyrkki, provokaatio, yllytys, viha, ärsyyntyminen
Terhi Upola / Yle

Yle Kymenlaakso pyysi lukijoita kertomaan, mikä muissa sosiaalisen median käyttäjissä ärsyttää. Vastauksia tuli runsaasti, ja keskusteluun voi edelleen osallistua. Samalla pyydettiin vinkkejä sosiaalisen median etikettiä eli somekettiä varten.

Kielioppi ja kissakuvat

Vastausten perusteella sosiaalisessa mediassa ärsyttävät eniten liian aktiivinen kuvien jakaminen ja kielioppisääntöjen unohtaminen. Oikeinkirjoituksesta muistuttaminen on ärsyttävää niuhotusta, mutta samalla tavalla raivostuttaa täydellinen piittaamattomuus yhdyssanoista, välimerkeistä tai isoista alkukirjaimista.

Sitä väkisinkin ihmettelee ihmisiä, jotka tekevät vaikkapa tilapäivityksen, että miksi ihmeessä, jos kirjoittaja itse ei arvosta sitä tai kavereitaan sen vertaa, että näkisi sitä pientä vaivaa laittaa paikalleen isot kirjaimet, pilkut sekä pisteet ja naputella ne yhdyssanat yhteen.

Kielioppivirheistä rutisevat vain tunneälyltään köyhät ja sisällöstä loukkaantujia löytyy aina.

En ole mikään kielipoliisi, mutta yli kaiken ärsyttää pistepistepisteen tunkeminen joka väliin, esimerkiksi "tänään söin puuroa...oli ihan hyvää...jos lenkille menisin...noh..näkee illalla...pian on kevätkin....". Miten masentuneen ja flegmaattisen kuuloista!

Esimerkiksi Facebookissa ja Instagramissa jaettavat kuvat poikivat myös runsaasti kommentteja.

Montako selfietä päivässä on liikaa? Kaverit kuitenkin tietää jo minkä näköinen olet, ei niitä jokapäivä tarvi postailla.

Kissat, koirat, vauvat. Etenkin sellaiset kuvat, joissa kissa istuu ruokapöydällä, aiheuttavat puistatuksia.

Missään tapauksessa ei tulisi julkaista lapsistaan ainuttakaan kuvaa ennen kuin lapsi on jo tarpeeksi vanha ymmärtämään julkaisun riskit ja kieltämään/sallimaan kuviensa julkaisun.

Ehkäpä olen liian juntti suomalainen, mutta minusta ihmisen kauneus on paljon muutakin kun nätti kuva. Tiedän ihmisiä jotka saavat itsestään nättejä kuvia, mutta luonnossa ovat ihan eri näköisiä, toiset jopa susirumia!

Toisia taas ärsyttää muiden ihmisten ärsyyntyminen. Verkon "mielensäpahoittajat" saivat kyytiä kommentoijilta.

Hyvänä esimerkkinä kuopiolaisessa Hesburgerissa tapahtunut tilanne, jossa myyjiä nauratti asiakkaan makkaraperunoiden tippuminen lattialle. Tästä nousi kauhea haloo ja somekansalta karkasi mopo täysin kädestä. Jälkikäteen asiaa ihmetelleenäni, sain itsekin tiukkoja kommentteja. "Olet joko meidän puolella tai meitä vastaan".

Kynnys ärsyyntymiseen madaltunut

Sari Östman on tutkinut sosiaalista mediaa Turun yliopistossa. Lukijoiden listaamissa asioissa ei ollut hänelle juurikaan yllätyksiä. Östman on huomannut, että kynnys ärsyyntymiseen on madaltunut. Ärsyyntyminen ei ole aina aitoa, vaan ennemminkin tapa.

Olen kielipoliisi, mutta en ole vielä kertaakaan kommentoinut toisen oikeinkirjoitusta

Sari Östman

– Nykyään ei taida olla yhtäkään aihetta, josta ei joku ärsyyntyisi tai hermostuisi. Vaikuttaa siltä, että oikein haetaan ärsyyntymisen aihetta, jotta päästään sanomaan toiselle inhottavasti. Sillä oikeutetaan aggressiivista käyttäytymistä toista kohtaan.

Turun yliopistossa ollaan aloittamassa omaa erillistä tutkimusta aggressiivisesta käytöksestä verkossa. Sari Östmania itseään ärsyttävät kielioppivirheet.

– Olen kielipoliisi, mutta en ole vielä kertaakaan kommentoinut toisen oikeinkirjoitusta. Pahat kielioppivirheet ottavat silmään, mutta eivät ne jää kalvamaan mieltä.

Muiden teeskentelyä kavahdetaan, mutta siihen syyllistytään itse

Sosiaalisen median asiantuntijan Harto Pöngän mielestä lukijoiden vastauksista paljastui mielenkiintoisella tavalla se, miten sosiaalinen media passivoi ihmisiä. Häntä itseään ärsyttävät toisten Facebook-seinillä riehuvat aggressiiviset käyttäjät sekä huonosti argumentoidut kommentit.

Toisten kuvista ärsyyntyminen on Pöngän mukaan tyypillistä. Tutkimusten mukaan ihmiset arvostavat muissa käyttäjissä aitoutta ja kammoavat teeskentelyä. Kuitenkin he itse usein syyllistyvät samoihin virheisiin, mitä muissa inhoavat.

Somessa ärsyttää nykyään kaikki. Teet mitä tahansa tai olet tekemättä, se ärsyttää

Harto Pönkä

– Yhteisön paine ajaa ihmisen esittämään itsensä positiivisemmassa valossa. Se taas johtaa teeskentelyyn.

– Somessa ärsyttää nykyään kaikki. Teet mitä tahansa tai olet tekemättä, se ärsyttää, toteaa Pönkä.

Mutta entä sitten, jos jokin asia toisessa ärsyttää? Yleisin argumentti tähän on kommentti "ei ole pakko lukea tai katsoa, jos ahdistaa". Harto Pönkä neuvoo turhautunutta käyttäjää pitämään some-lomaa.

Suurin muutos viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut se, että nykyisin sosiaalisessa mediassa toimitaan pääasiassa omalla nimellä.

– Aiemmin keskustelupalstoilla väiteltiin tuntemattomien kanssa. Nykyään suuntaus on enemmän Facebookiin ja WhatsAppiin, jossa ollaan kontaktissa oman kaveripiirin kanssa, sanoo Pönkä.