1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Rovaniemen saamelaisten kielipesäunelma toteutuu – Saamen kieltä sukupolvien yli

Saamenkieliset kielipesät yleistyvät vähitellen myös kaupungeissa. Saamen kieltä taitamattomille lapsille tarkoitettu kielipesä avaa ovensa myös Rovaniemellä.

Kotimaan uutiset
Marjo Lehtola, Lotta, giellabeassi
Tapasimme syksyllä rovaniemeläisen perheen, joka odottaa kuumeisesti pohjoissaamenkielisen kielipesän avaamista kaupunkiin.Vesa Toppari / Yle

Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry on yllättynyt juuri saamastaan tiedosta: kaupunkiin saadaan sittenkin saamenkielinen kielipesä. Toiminta alkaa näillä näkymin jo maaliskuussa.

Uutinen tuli kielipesän perustamista ajaneelle yhdistykselle lähes puun takaa, sillä tähän asti perustamisyritykset eivät ole ottaneet tuulta alleen.

– Olimme hyvin yllättyneitä siitä, että kaupunki on jo käynnistänyt kielipesän saamenkielisen lastentarhanopettajan hakuprosessin. Luulimme, että olisimme joutuneet taistelemaan asiasta ainakin vielä vuoden päivät. Olemme hyvin iloisia päätöksestä, kertoo yhdistyksen sihteeri Outi Paadar.

Äidinkieliset peruspalvelut eivät ole kaikille itsestäänselvyys

Rovaniemellä on jo ennestään pohjoissaamenkielinen päivähoito, joka perustettiin Mii ry:n aloitteesta vuonna 2008. Kaupunki perusti päivähoidon kuitenkin vasta sen jälkeen, kun syrjintälautakunta oli asettanut sille saamelaislasten syrjintäkiellon ja 5 000 euron uhkasakon.

Päivähoito ei ole kuitenkaan ratkaissut kaikkien seudun saamelaislasten tilannetta. Päivähoito on tarkoitettu saamea äidinkielenään puhuville lapsille, kun taas kielipesän tavoitteena on nimenomaan opettaa kieltä lapsille päivittäisen hoidon ja arkipäivän tilanteiden kautta.

Päivähoidon saaminen kaupunkiin onkin Paadarin mukaan merkittävä asia. Yhdistyksessä on jo totuttu siihen, että asiat eivät tapahdu yhdessä yössä.

– Puhuimme juuri eräässä yhdistyksen tapaamisessa, että jotkut asiat vaativat toteutuakseen neljä – jotkin kuusi vuotta. Mutta kun mietitään aikaa taaksepäin, niin kymmenen vuotta sitten Rovaniemen lapsilla ei ollut mahdollisuutta edes saamenkieliseen päivähoitoon.

Outi Paadar
Yle

Mii ry perustettiin jo vuonna 1977 ajamaan Rovaniemen seudulla asuvien noin 800 saamelaisen asemaa. Viime vuosien aikana yhdistys on panostanut erityisesti saamelaislasten ja -nuorten äidinkielisiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin ja saamen kielen opetukseen.

Kaupunkiympäristö asettaa vähemmistökielen elvytystyölle omat haasteensa. Jokainen pienikin edistysaskel on Paadarin mukaan pitkän taistelun tulosta.

– Kyllä tässä saa aika peräksiantamaton olla, jos halajaa saada saamenkielisiä palveluita myös saamelaisalueen ulkopuolella. Nykytilanteeseen on päästy taistelemalla.

Saamenkieliset kielipesät ovat suosittuja

Kielipesätoiminnalla on Suomessa elvytetty erityisesti uhanalaista inarinsaamea. Ensimmäinen inarinsaamen kielipesä, Kielâpiervâl, perustettiin vuonna 1997 Inarin kylälle. Tänä päivänä Inarin kunnassa toimii jo kolme inarinsaamen kielipesää.

Suomen puhujamäärältään suurimman saamen kielen, pohjoissaamen, kielipesätoiminta on kuitenkin varsin nuorta. Ensimmäinen pohjoissaamenkielinen kielipesä avasi ovensa Helsingin Pasilassa marraskuussa 2013. Toiminta on kasvattanut vuodessa suosiotaan niin, että nykyiset tilat ovat jo käymässä pieniksi.

Kielipesän suosio on yksinkertainen: vanhemmat kokevat vähemmistökielen siirtämisen lapsille haasteellisena muuten suomenkielisessä ympäristössä. Moni saamelaisvanhempi on myös itse kielitaidoton, sillä sotien jälkeen alkanut saamelaisten pakkosuomalaistaminen vei kielen jopa kahdelta sukupolvelta.

Kielipesä voikin olla ratkaisu saamen kielen siirtämiseen lapsille yhden, jopa kahden sukupolven yli. Myös Mii ry on luottavainen kielipesän tulevaisuuteen Rovaniemellä.

– Uskomme, että kielipesä vakiinnuttaa paikkansa täällä, toteaa Outi Paadar toiveikkaana.

Lue seuraavaksi