Huostaanottoperheiden yhdistäminen ontuu – kentällä kaivataan yhteisiä ohjeita

Kun lapsi otetaan huostaan, jäävät vanhemmat usein yksin painimaan ongelmiensa kanssa. Tämä vaikeuttaa jatkossa perheiden uudelleen yhdistämistä. Sijaishuollossa olevat nuoret toivovatkin, että lastensuojelussa autettaisiin lapsen lisäksi koko perhettä.

Kotimaa
Sosiaalityöntekijä.
Yle

Lapselle tai nuorelle läheiset ihmiset ovat tärkeitä, vaikka elämä heittelisi perheenjäsenet eri teille. Lastensuojelun astuessa kuvioon osa perheiden välisistä siteistä saattaa kuitenkin katketa. Sijaishuollossa elävät nuoret toivovatkin enemmän yhteistyötä kodin kanssa.

– Nuoren ongelmat ovat usein vain oireita ja ne todelliset ongelmat ovat paljon syvemmällä ympäristössä. Jos me otetaan ihminen pois tästä ympäristöstä, se ei vielä korjaa näitä ongelmia, sanoo kokemusasiantuntija Yonatan Gebrenegus lastensuojelunuorten yhdistyksestä Osallisuuden aika ry.

Lastensuojelun keskusliiton tuore selvitys kysyi nuorilta itseltään, miten läheisverkon kanssa työskentely toimii sijoituksen aikana. Esille nousi vahvasti se, että kun keskipisteenä on lapsi, kotiolot jäävät helposti hoitamatta.

– Lasta ei voida palauttaa perheeseen, jos tilanne perheessä ei muutu. Tässä perhettä pitäisi tukea ja antaa vanhemmille esimerkiksi päihdehoitoa, sosiaalityötä tai terapiaa, jotta lapsella on turvallista mennä kotiin. On paljon vahingollisempaa hätiköidä, palauttaa lapsi perheeseen hetkeksi ja ottaa se sitten huostaan uudestaan, sanoo kokemusasiantuntija Minna Kallio Osallisuuden aika ry:stä.

Läheisiä tarvitaan, kun laitoselämä päättyy

Aina kotiinpaluu ei ole hyvä vaihtoehto, mutta suhteet läheisiin koetaan tärkeäksi tukiverkoksi laitoselämän päätyttyä esimerkiksi täysi-ikäisenä.

Yhteistyö aikuisten palveluiden ja lastensuojelun välillä ei kuitenkaan aina pelaa ja toimintamalleissa on suuria alueellisia eroja. Tämän vuoksi perheiden jälleenyhdistäminen toteutuu vain harvoin.

– Ongelmat johtuvat varmasti siitä, että on epäselvää kenen vastuulle tämä kuuluu, kuka sitä konkreettisesti lähtee tekemään ja miten vanhempien palvelut saadaan siihen mukaan, listaa nuorten kriisityön ja vastaanoton johtaja Tove Salakka Helsingin kaupungilta.

Esimerkiksi Helsingissä kotiutuksia on jo onnistuttu lisäämään, mutta eri toimijoiden yhteistyössä ja työnjaossa on vielä paljon parannettavaa.

Koko maahan kaivataan yhteisiä toimintamalleja

Tällä hetkellä perheiden kanssa tehtävästä työstä ei ole vastuussa kukaan sen jälkeen, kun lapsi otetaan huostaan.

Lastensuojelun keskusliitto haluaa nyt koko maahan yhteisen mallin, miten lapsen ja hänelle läheisten aikuisten suhteita pidetään yllä myös sijoituksen aikana.

– Mallissa pitäisi selkeyttää ne tavoitteet, jotka pitää saavuttaa, jotta lapsi voi palata takaisin kotiin, määritellä minkälaisilla keinoilla ja palveluilla tavoitteet toteutetaan, kuka työskentelystä kantaa päävastuun ja miten sitä arvioidaan, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Hanna Heinonen.

Yhteinen toimintamalli on myös nuorten mieleen.

– Aina on sanottu, että on lottovoitto syntyä Suomeen. On hyvin surullista, että se riippuukin siitä, missä päin Suomea sattuu asumaan. Tämän vuoksi olisi tosi tärkeää, että olisi yhteiset valtakunnalliset ohjeet, jotta jokaiselle voidaan taata sama prosessi ja palveluiden taso, sanoo Kallio.