Laatokka hönkäisi puut huurteeseen – lähetä meille luontokuvasi

Maisemat ovat tänä talvena olleet monin paikoin kuin suoraan postikortista. Puiden valkoinen huurrekuorrutus aiheutuu Laatokasta nousseesta sumupilvestä, kertoo meteorologi Toni Hellinen. Keräämme artikkeliin kauniita luontokuvia, lähetä meille omasi.

Kuva: Reijo Nykänen

Moni on ihaillut viime päivinä erikoisen kauniita maisemia. Etenkin Itä-Suomessa puut ovat saaneet hienon valkean kuorrutuksen, vaikkei lunta ole satanut päiviin. Meteorologi Toni Hellinen kertoo, ettei kuorrutukseen lunta välttämättä edes tarvita.

– Puissa ja muilla pinnoilla on nyt vahva kerros huurretta. Tämä huurre on syntynyt siitä, että iso vesialue Laatokka on edelleen osittain auki ja tuulensuunta on ollut otollinen. Sieltä on tullut kosteutta tänne seudulle ja kovassa pakkasessa kosteus on huurtunut puihin ja muihin pintoihin.

Kun ilmassa oleva vesihöyry osuu puun oksille, se jäätyy. Kuva: Tarja Nyyssönen / Yle

Vaikka Laatokka on kaukana, voi sieltä höyrystyvä sumupilvi kulkeutua jopa satoja kilometrejä. Tämän viikkoinen kostea pilvilautta yltää sopivien tuulten ansiosta Keski-Suomen ylle, ennen kuin kuivahtaa pois.

– Nyt on ollut huurteelle sen puolesta hyvä sää syntyä, että pakkanen on ollut sopivan napakkaa muttei liian kireää. Kun pakkanen on tarpeeksi kireää, silloin ilma on niin kuivaa ettei huurretta pysty muodostumaan. Huurre vaatii aina kosteutta.

Huurrepuut kannattaa kuvata nyt

Vaikka huurteiset kauniit maisemat ovat ihmisten mielenkiinnon herättäneet viime päivinä, ei meteorologi Toni Hellinen näe ilmiössä sinällään mitään epänormaalia.

– Laatokka tekee tämän tempun aina ennen jäätymistään. Nyt siitä on noin puolet jäätynyt ja pakkasten jatkuessa se jäätyy varmasti taas ihan umpeen.

Huurretta syntyy myös ilman Laatokkaa, kun säätyyppi muuttuu kireiden pakkasten jälkeen. Kun sää lauhtuu, Suomeen virtaa erilaista ilmamassaa ja samalla ilmaan tulee kosteutta.

– Jääkylmät rakennukset ja puut reagoivat sään muutokseen hitaammin. Kun kosteaa ilmaa virtaa Suomeen, niin kosteus kiteytyy jääkylmiin pintoihin komeasti ja syntyy huurretta.

Huurre on nimenomaan sydäntalven ilmiö, sillä maalis-huhtikuussa aurinko lämmittää jo niin, että huurre häviää pinnoilta.

Kuva: Tarja Nyyssönen / Yle

Laatokasta noussut sumupilvi on nostanut suhteellisen ilmankosteuden Itä-Suomessa yli 80 prosenttiin.  Hellinen tietää kertoa, että ilmankosteus vaihtelee paljon, mutta normaalisti pakkaspäivinä suhteellinen kosteus on yli 50 prosenttia. Absoluuttinen kosteus on tätä lukemaa paljon pienempi.

- Huurre lähtee varmasti lähipäivinä pois, kun tuulta ja lumisadetta luvattu. Puut voivat ainakin aluksi pysyä kuitenkin valkoisena, kun lunta tulee. Mutta hentoinen huurrekerros katoaa lumen ja tuulen vaikutuksesta, Toni Hellinen kertoo. 

Pakkaseen liittyvä sanasto:

  • Huurre syntyy, kun sumu- tai pilvipisarat tarttuvat puihin tai rakennuksiin ja jäätyvät saman tien
  • Kuura syntyy olomuodon muutoksesta, jossa kaasu muuttuu suoraan kiinteäksi aineeksi
  • Absoluuttinen kosteus on esimerkiksi vesihöyryn massan suhde joko kuivan tai kostean ilman kokonaistilavuuteen
  • Suhteellinen kosteus on todellisen vesihöyrynpaineen ja kyllästyshöyrynpaineen välinen suhde tietyssä lämpötilassa
  • Lämmin ilma voi sisältää enemmän vesihöyryä kuin kylmä

Lähde: Ilmatieteen laitos

Alla olevaan kuvagalleriaan on kerätty lukijoiden lähettämiä huurrekuvia. Lähetä oma luontokuvasi osoitteeseen etelasavo@yle.fi