Yhä useampi sijoittaa tuhansia euroja unelma-ammattiin ulkomailla – Sanna opiskelee eläinlääkäriksi Virossa

Kun opinahjon ovi ei kotimaasta aukea tai siivet halutaan levittää muuten vain kotikontuja avarampiin maisemiin, moni tarttuu tilaisuuteen hankkia unelmiensa ammatin ulkomailla. Eläinlääkäriksi Virossa opiskeleva Sanna Pietikäinen uskoo, että Suomesta töitä löytyy, vaikka työmarkkinoille on odotettavissa on kilpailua kotimaassa ja ulkomailla opiskelleiden kesken.

Ulkomaat
Sanna Pietikäinen
Sanna Pietikäinen

Kuopiolainen Sanna Pietikäinen aloitti syksyllä 2014 eläinlääketieteen opinnot Tartossa Viron maatalousyliopistossa. Pietikäisen perheessä on aina ollut koiria, ja hevoset ovat olleet osa elämää jo lähes 20 vuotta, joten matka kohti pitkäaikaisen haaveen toteutumista on alkanut.

– Eläinlääkäri on ollut unelma-ammattini lapsesta lähtien, vaikka lukioiässä suunnitelmat muuttuivat, enkä valinnut lääkikseen tarvittavia fysiikkaa ja kemiaa opintoihini. Se vaikeutti pääsyä eläinlääketieteelliseen, kun haave taas heräsi. Kun olin eläintenhoitajan opinnoissa, huomasin, että eläinlääkärin työ on tosiaan minun juttuni, ja päätin vielä kerran pyrkiä unelma-ammattiini, kertoo Pietikäinen.

Pietikäinen opiskelee englanniksi. Englanninkielinen kansainvälinen linja perustettiin Viron maatalousyliopistoon vuonna 2013.

– Tartossa on paljon suomalaisia opiskelijoita, ja tunsin entuudestaankin siellä opiskelleita. Kun opinnot saa valmiiksi, edessä on lupa-asioiden selvittely, jotta pystyy harjoittamaan tätä ammattia Suomessa. Pätevyys on kuitenkin sama, eikä Suomeen palattua tarvitse suorittaa lisätutkintoja, sanoo Pietikäinen.

Tulevan työllistymisen suhteen Pietikäinen on luottavainen. Siksi korotetun opintolainan ottaminen ei ole hirvittänyt. Pelkästään lukukausimaksuihin uppoaa vuodessa 7600 euroa.

– Tartossa asuminen, ruoka ja bensa ovat halvempaa kuin esimerkiksi Kuopiossa.

Sanna Pietikäinen ja Takku-hevonen
Sanna Pietikäinen

Suomen ainoassa eläinlääkärikoulutusta tarjoavassa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa perustutkinto-opiskelijoita noin 400, tieteellisiä jatkotutkinto-opiskelijoita noin 90 ja erikoiseläinlääkärin tutkintoa suorittavia noin 120.

Viron maatalousyliopistossa suomalaisia eläinlääketieteen opiskelijoita on tällä hetkellä noin 130. Odotettavissa onkin, että Virossa opiskelleet eläinlääkärit kilpailevat aikanaan kotimaassa opiskelleiden eläinlääkäreiden kanssa työpaikoista.

Suomalaisten eläinlääketieteen opiskelijopiden ainejärjestö Suomalaiset Eläinlääketieteen Opiskelijat Tartossa ry:n eli Suolet ry:n puheenjohtaja Johanna Sarkanen kertoo, että viimeaikaiset ikävät uutiset Suomessa työllistymisestä ovat pohdituttaneet opiskelijoita.

– Työpaikkoja ei löydy enää niin helposti kuin muutama vuosi sitten ja voi olla, että työn perässä joutuukin muuttamaan kauemmas kuin minne alunperin haaveili työllistyvänsä. Suurin osa opiskelijoista haluaa töihin takaisin Suomeen, mutta kyllä osa haluaa ulkomaillekin, riippuen opiskelijan taustasta.

Ulkomailla opiskelu on monelle joka tapauksessa ikimuistoinen kokemus, eikä eri kulttuurien ja erilaisten työskentelyolosuhteiden tuntemus ole työnantajienkaan silmissä yleensä pahitteeksi.

– Suomalaisiin suhtaudutaan hyvin ystävällismielisesti niin koulussa kuin kaupungilla. Moni on löytänyt hyviä ystäviä virolaisistakin joko koulun tai vapaa-ajan harrastusten kautta. Varsinkin vironkielen taito miellyttää monia, virolaiset ovat varsin otettuja, kun suomalainen pystyy kommunikoimaan viroksi, kertoo Sarkanen.